Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK vaatii hallitusta puolustamaan EU:n budjettineuvotteluissa viimeiseen asti suomalaisen maaseudun rahoja.
Suomen virallinen tavoite on pienentää EU:n seitsemän vuoden rahoituskehystä 135 miljardilla, mutta samalla turvata maatalous- ja aluetuet.
MTK:n mielestä Suomen hallitus ottaa riskin, jos se ajaa liikaa budjettileikkausta. Pääpainon tulee olla maaseuturahojen puolustamisessa, toiminnanjohtaja Antti Sahi sanoo.
Suurin osa Suomeen palautuvasta EU:n jäsenmaksusta on maaseuturahoja. Siksi myös Suomen nettomaksun kannalta maaseudun rahojen puolustaminen on elintärkeää, Sahi muistuttaa.
EU:n budjettikehys määrittää, paljonko rahaa EU:n maatalousuudistuksessa on käytettävissä.
”Jos EU:n rahoituskehystä leikataan mutta rahoitus Suomen maaseudulle säilyy, asia on kunnossa”, Sahi sanoo.
”Maaseuturahojen säilyttäminen vaatii niiden saamista joko EU:n tai Suomen omasta budjetista.”
MTK:n pelkona kuitenkin on, että rahaa menetetään, vaikka kansallista tahtoa löytyisikin. Jo EU:n maatalousrahojen jäädytys merkitsee niiden arvon hupenemista inflaation tahtiin.
Rahoituskehyksen lisäleikkaus merkitsisi MTK:n arvion mukaan vähintään 100 miljoonan euron vuotuista vähennystä EU:n kokonaan tai osaksi rahoittamiin Suomen maatalouden tukiin.
Pääosa leikkauksista kohdistuisi ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksiin. Ne ovat Suomelle tärkeitä, mutta suuret maat leikkaavat mieluummin niitä kuin suoria tukia, MTK:n maatalouslinjan johtaja Seppo Aaltonen arvelee.
Jos lisäleikkaus tulee, MTK vaatii hallitusta kompensoimaan sen kansallisella rahalla. ”Siihen tarvitaan vahvaa tahtoa”, Sahi sanoo.
Uhat eivät kuitenkaan lopu siihen. Aaltonen pelkää, että muut EU-maat haluavat katon kansalliselle rahalle.
Jos kansallinen osuus jäädytettäisiin euromääräisesti, maatalousrahojen menetys olisi jo ennen mainittu vähän yli 100 miljoonaa. Se veisi keskimääräisen maatilan yrittäjätulosta 14 prosenttia.
Jos taas läpi menisi sellainen katto, jossa kansallisen rahan suhteellisen osuuden kasvattaminen estetään, menetykset olisivat 330 miljoonaa, Aaltonen laskee. Keskimääräisen tilan yrittäjätulosta katoaisi silloin 43 prosenttia.
Prosenttiosuuskatto iskisi nimenomaan Suomeen. Suomessa kansallinen osuus ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksista on 72 prosenttia.
Suomen kannalta merkitystä on myös sillä, miten ”nykyiset” tuet lasketaan. Useat EU-maat haluavat vertailuperusteeksi vuoden 2013, koska erityisesti ympäristöohjelmat ovat monessa maassa vasta aluillaan. Silloin Suomi ei saisi niihin verrattuna mitään jatkohyötyä siitä, että ympäristöohjelmia on toteutettu jo vuosikausia.
Sahi ja Aaltonen ovat huolissaan, miten ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin hyväksi tehdyn työn käy, jos maaseudun rahoitusta leikataan.
”Nykyistä vaatimustasoa on mahdoton ylläpitää, jos ei ole rahkeita”, Aaltonen sanoo.
HEIKKI VUORELA