

Tuoreen MT-kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista, 53 prosenttia vastaajista, on sitä mieltä, että datakeskusten rakentamista pitäisi rajoittaa lainsäädännöllä.
Sekä miehistä että naisista yli puolet on rajoittamisen kannalla. Naisilla osuus on 51 prosenttia ja miehillä 56 prosenttia. Samaan aikaan vajaa kolmasosa, 30 prosenttia, miehistä kuitenkin on sitä mieltä, että datakeskusten rakentamista ei pitäisi rajoittaa.
Datakeskusten rakentamiseen suhtaudutaan vanhemmissa ikäluokissa nuorempia negatiivisemmin. Nuoremmissa ikäluokissa datakeskuksia haluaisi rajoittaa noin 50 prosenttia vastaajista, kun yli 65-vuotiailla tuo osuus lähentelee 60 prosenttia.
Kun tarkastellaan kyselyn vastauksia vastaajien asuinpaikkojen mukaan, suhtautumisessa datakeskuksiin näkyy hienovaraisia eroja.
Etelä-Suomessa ja taajaan asutuissa kunnissa vastustus datakeskuksia kohtaan on hieman muuta maata suurempaa. Etelä-Suomessa 56 prosenttia vastaajista haluaisi rajoittaa datakeskusten rakentamista ja taajaan asutuissa kunnissa tuo osuus on 59 prosenttia. Pohjois-Suomessa ja maaseudulla taas ollaan hieman muuta maata enemmän sitä mieltä, että datakeskusten rakentamista ei pitäisi rajoittaa. Kun muualla maassa tätä mieltä noin 20 prosenttia vastaajista, Pohjois-Suomessa ja maaseudulla osuus on lähempänä 30 prosenttia.
Innokkaimmin datakeskusten rakentamista haluaisivat rajoittaa puolueista vasemmistoliiton kannattajat. Heistä 77 prosenttia on rajoittamisen kannalla. Lainsäädännölliset rajoitukset datakeskuksille saavat kannatusta myös etenkin RKP:n ja kristillisdemokraattien keskuudessa. RKP:n kannattajista datakeskusten rakentamisen rajoittamisen puolesta vastasi 68 prosenttia ja kristillisdemokraattien kannattajista 64 prosenttia.
Puolueista suopeimmin datakeskuksiin suhtautuu kokoomus. Pääministeripuolueen kannattajistakin silti 43 prosenttia on sitä mieltä, että datakeskuksien rakentamista pitäisi suitsia lainsäädännöllä. Kokoomuksen kannattajista 37 prosenttia on sitä mieltä, ettei rakentamista pitäisi rajoittaa.

Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta pitää datakeskusrajoituksia kannattavien osuutta korkeana.
”Saattaa olla, että kun kysytään, ihmiset ovat aika herkkiä rajoittamaan sitä sun tätä.”
Julkiseen keskusteluun on hänen arvionsa mukaan otettu mukaan huolia ulkomailta, kuten Meksikosta, Arizonasta tai Irlannista. Kaikki nämä huolet eivät ole Suomen näkökulmasta järkeviä.
”Saattaa olla, että kun kysytään, ihmiset ovat aika herkkiä rajoittamaan sitä sun tätä.”
”Sekä sähköverkot että vaikka vesihuolto ovat täysin eri tavalla järjestetty”, professori huomauttaa.
Tulosten perusteella näyttää Lehdonvirran mukaan siltä, että he, jotka voisivat hyötyä datakeskuksista, suhtautuvat niihin positiivisemmin kuin he, joille näkyvät lähinnä keskuksiin liittyvät haitat, kuten sähkön kuluttajahintoihin kohdistuva nousupaine. Hän pitää yllättävänä, että ero näkyy kaupunkien ja haja-asutusalueiden välillä näin selkeästi.
”Suuret datakeskushankkeethan rakennetaan pääosin haja-asutusalueille ja myönteiset vaikutukset paikalliseen talouteen koituvat haja-asutuskuntien hyödyksi”, Lehdonvirta sanoo viitaten esimerkiksi työpaikkoihin ja kiinteistöveroihin.
Lehdonvirta muistuttaa, että pohjoisessa pienilläkin lisäyksillä työpaikkoihin ja verotuloihin on suuri merkitys paikallisesti.
MT-kyselyyn vastasi 22.–27.5. 1003 suomalaista. Sen toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri Oy. Tulokset on painotettu vastaamaan Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä.
Koko otannan virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.
