Suomalaisessa elintarvikekeskustelussa painotetaan yhä uudestaan, miten kuluttajat haluavat elämyksiä.
Yrityksen kannattaa kuitenkin hakeutua rutiinien äärelle. Yksittäinen elämys ei tuota yritykselle läheskään niin paljon kuin, että kuluttaja kerta toisensa jälkeen valitsee saman tuotteen, sanoi toimitusjohtaja Pekka Mattila Aalto executive educationista Elintarvikepäivässä tiistaina.
Menestyvä yritys ei ole se, joka kirjaa strategiaansa arvoksi asiakaslähtöisyyden vaan se, jota ohjaa markkinasuuntautuneisuus. Organisaatio tarkkailee sekä asiakkaitaan että kilpailijoitaan.
Markkinoita voi muovata ostamalla kilpailijoita pois, mutta se vaatii rahaa. Toinen tapa on muuttaa yrityksen toimintaa ja synnyttää asiakkaille uusia tarpeita.
”Kuka olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, että tarvitsemme värjättyä, vitaminoitua ja pullotettua vettä, jonka litrahinnalla saa pullon viiniä?”
Kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla on nähtävissä valtava premium- ja ylellisyystuotteiden nousu, Aalto kertoi.
Yhteistä näille tuotteille on luonnollisuus, kestävyys ja ennen kaikkea hyvä tarina.
Toisessa ääripäässä ovat kaupan omat merkit, joiden joukossa on entistä eriytyneempiä tuotteita massan sijaan, kuten mascarponejuustoa tai mustaa teetä.
Tähän uusien toimijoiden nousuun ja markkinoiden polarisoitumiseen Suomen elintarvikeala on Aallon mukaan herännyt myöhään ja vaisusti.
Alalla pitäisi tajuta ruokaskandaalien vaikutukset tukkoisilla markkinoilla. Mattila ottaa esimerkiksi Kiinan, josta tulvii ruokaan liittyviä huonoja uutisia.
Hän kertoo, että Kiinan matkallaan paikalliset varoittivat ostamasta kaupasta länsimaisia merkkipullovesiä, koska niitä väärennetään herkästi.
”Suomessa ruoka on turvallista, mikä tarjoaa vientimahdollisuuksia. Yhä useammilla markkinoilla maku, funktionaalisuus tai terveellisyys ei ole kilpailuvaltti vaan tuote, jota ei voi väärentää.”
MAIJA ALA-SIURUA