Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen pahoittelee voimajohdon vetämistä laidunkaudella: "Harmillinen tapaus – maanomistajat ovat meille ykkössidosryhmä"
"Viesti ei ole kulkenut. Kunnioitamme maanomistusta ja maanomistajien elinkeinonharjoittamista. Se on selvä."
Fingridin kehittämien peltopylväiden läheisyydessä ja alla voi työskennellä maatalouskoneilla vapaammin kuin perinteisten harustettujen pylväiden läheisyydessä. Kuva: Fingrid Oyj"Puhumme viestinnästä maanomistajien kanssa päivittäin, ja on harmillista, että tällaista sattuu."
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen pahoittelee kantaverkkoyhtiön sähköverkkotyömaan töiden venymistä laidunkaudelle hollolaisen maanviljelijän Uolevi Riihelän tilalla.
Hikiän ja Orimattilan välille vedettävän voimajohdon piti olla valmis hollolalaistilan kohdalla jo maaliskuun lopussa. Tolpat ja tarvikkeet ovat edelleen kokoamista vailla pelloilla, joilla lehmät jo laiduntavat. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi tapauksesta verkkosivullaan sunnuntaina 20. toukokuuta.
Maanomistajat ovat Ruususen mukaan Fingridille yksi tärkeimmistä sidosryhmistä.
"Kysymme maanomistajilta mielipiteitä myös hankkeiden jälkeen ja palaute on ollut hyvin positiivista", toimitusjohtaja Ruusunen kertoo.
Hänen mukaansa "aivan varmasti katsovat (yhtiössä) myös tässä tapauksessa, mitä on tapahtunut".
"Viesti ei ole kulkenut. Kunnioitamme maanomistusta ja maanomistajien elinkeinonharjoittamista. Se on selvä."
Kun maanviljelijä harjoittaa elinkeinoaan, on tärkeää, että kaikki pelaa. Riihelän tilalla myös sähköt katkaistiin maatilalta lyhyellä ilmoitusajalla verkon rakennustöiden takia.
Jukka Ruusunen vakuuttaa, että kantaverkkoyhtiöllä on pitkä perinne yhteistyöstä maanomistajien kanssa.
"Otamme tämän (opiksi) ja käymme tapauksen läpi."
Ruusunen muistuttaa, että Fingrid on kehittänyt maanviljelijöiden ja MTK-yhteistyön kautta erityoisen peltopylvään isoille voimajohdoille.
Pelloilla käytettävän voimajohtopylväsmallin suunnittelussa on pyritty minimoimaan maanviljelylle aiheutuvat haitat ja parantamaan työturvallisuutta. Idean viljelyspinta-alaa vähän vievästä pylväästä Fingrid sai suoraan maanomistajilta maatalousmessuilta.
Peltopylvään huomattavin ero perinteisiin pylvästyyppeihin nähden on harusten eli tukivaijereiden puuttuminen. Peltopylvään lähellä voi työskennellä isoilla koneilla vapaammin kuin perinteisten harustettujen pylväiden läheisyydessä.
Monet maatalouskoneet mahtuvat kulkemaan voimalinjan pituussuunnassa 7 metrin ja poikkisuunnassa 14 metrin aukosta.
Pylväs on korkeudeltaan samaa luokkaa kuin perinteinen 400 kilovoltin pylväs, jossa yläorsi nousee 31–35 metrin korkeuteen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat