Kalatalouden keskusliiton mielestä tulevaan kalastuslakiuudistukseen ei tarvita elykeskuksia kuormittavaa, byrokraattista ja viranomaistyövoimaa vaativaa hallintohimmeliä.
Liiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä totesi tiistaina Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa, että kehittämisen kannalta on järkevää uudistaa kalatalouden rakenteita.
Käyttäjä maksaa -periaate on Myllylän mukaan oikea ja asiakaslähtöinen periaate. Byrokratiaa ja viranomaistyövoimaa pitäisi vähentää.
Liitto on tutustunut alustavaan lain pykäläpakettiin. Se kelpaa muilta osin, hallintohimmeli ei. Elykeskuksiin aiotaan siirtää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinta sekä ammattikalastuslupien myöntäminen.
”Maakunnissa toimivat kalatalousalueet voivat joustavasti, ketterästi ja halvalla hoitaa ison osan nyt elykeskuksille suunnitelluista tehtävistä”, Myllylä huomautti. Uudessa laissa kalastusalueiden nimi muuttuisi kalatalousalueiksi.
Kalatalousalue säilyisi yleishyödyllisenä julkisoikeudellisena yhteisönä. Niitä olisi jatkossa noin sata.
Tulevan kalastuslain pykäläpaketissa Myllylä piti hyvinä asioina yhtä korttia, joka oikeuttaa virvelöimään yhdellä vieheellä normivesistöissä koko Suomessa.
Kaikki yli 18-vuotiaat ostavat kortin, jos kalastavat.
Ammattikalastaja määriteltäisiin arvonlisäverorajan mukaan. Vapaa- ajankalastajien saaliille tulisi myyntikielto.
Kalastuslain uudistamista on viritelty neljä vuotta. Kalastuksen valvontaa koskeva osio otettiin käyttöön tänä vuonna.
Kalatalouden keskusliitto on tähän mennessä kouluttanut noin 2 000 kalastuksenvalvojaa uuden lain vaatimusten mukaisesti.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uuden lain muita osioita. Ne saattavat olla lakiteksteinä kevätkesällä, lausuntokierroksella syksyllä.
Jos lakiesitys menee eduskuntaan vuoden loppupuolella, uusi kalastuslaki voisi tulla voimaan vuoden 2015 alussa.
REIJO VESTERINEN
Maakunnissa
toimivat
kalatalousalueet voivat joustavasti,
ketterästi ja
halvalla hoitaa
ison osan nyt elykeskuksille suunnitelluista tehtävistä.«