Yhteyden terveyskeskukseen sai samana päivänä vain harvoilla alueilla – lääkärille pääsi määräajassa parhaiten Pohjois-Karjalassa
Hoitajat hoitivat viime vuonna suurimman osan hoitoonpääsykäynneistä.
Lääkäriin pääsy kahden viikon enimmäisajassa onnistui viime vuonna hieman edellisvuotta paremmin. Hoitoonpääsyn nopeudessa oli kuitenkin alueellisia eroja. Kuva: LEHTIKUVA / Markku UlanderViime vuonna Suomessa terveyskeskukseen sai yhteyden saman päivän aikana vain harvojen terveydenhuollon palvelunjärjestäjien alueilla. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tilastoraportista.
Potilaan tuli viime vuonna lain mukaan saada yhteys terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana. THL:n mukaan kuitenkin vain viisi palvelunjärjestäjää 24:stä arvioi pystyneensä vastaamaan kaikkiin perusterveydenhuoltoon tulleisiin yhteydenottoihin lain mukaisesti.
Palvelunjärjestäjiä ovat muun muassa hyvinvointialueet, Helsinki ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).
”Lääkäriin pääsy näyttäisi hidastuneen alkuvuonna 2025.”
Hoitajat hoitivat viime vuonna suurimman osan hoitoonpääsykäynneistä. Kolme neljästä perusterveydenhuollon käynneistä, joiden tuli lain mukaan toteutua kahden viikon sisällä, oli laillistetuille hoitajille, kuten sairaan- tai terveydenhoitajille. Suurin osa näistä ensikäynneistä tapahtui etänä.
Lääkäriin pääsy kahden viikon enimmäisajassa onnistui viime vuonna hieman edellisvuotta paremmin. Hoitoonpääsyn nopeudessa oli kuitenkin alueellisia eroja. Parhaiten lääkärille pääsi kahdessa viikossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa yli 90 prosenttia käynneistä toteutui 14 päivässä. Heikoin tilanne oli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa vain 44 prosenttia käynneistä toteutui lain määräämässä ajassa.
”Lääkäriin pääsy näyttäisi hidastuneen alkuvuonna 2025. Hoitoonpääsyn enimmäisaikoja väljennettiin vuodenvaihteessa 23 vuotta täyttäneillä potilailla”, THL:n erikoissuunnittelija Tiina Marttila sanoo tiedotteessa.
Alueelliset erot olivat suuria.
Koko maassa kiireettömään erikoissairaanhoitoon hoitoa odottaneiden määrä väheni lähes 10 000 potilaalla viime vuonna.
Pitkään eli yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä väheni muun muassa Keski-Suomen, Lapin ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla, mutta kasvoi koko maan tasolla. Vuoden alussa pitkään hoitoa jonottaneita oli hieman alle 26 000, kun vuoden lopussa määrä oli kasvanut lähelle 27 000:ta.
”Osa hyvinvointialueista on onnistunut vähentämään pitkään odottaneiden määrää. Kesällä odottaneiden määrä lisääntyi kuten aiempinakin vuosina”, THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen sanoo tiedotteessa.
Alueelliset erot olivat suuria myös kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuuksissa: Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla pitkään hoitoa odottaneiden osuus potilaista oli viime vuonna yli 27 prosenttia, kun Etelä-Savossa luku oli 2,5 prosenttia.
”Hyvinvointialueiden välisiä eroja selittävät muiden muassa asukkaiden ikäjakauma ja sairastavuus”, Tuominen sanoo.
Pisimmät jonot olivat kaihi- ja tekonivelleikkauksiin. Kaihileikkausta odotti vuoden lopussa yli 13 000 potilasta, polven tai lonkan tekonivelleikkausta yli 12 000 potilasta.
- Osaston luetuimmat
