VANTAA (MT)
Psykologi ja psykoterapeutti Satu Pihlaja hoitaa nettiterapiapotilaitaan HUS:n Akuuttipsykologian poliklinikalla Vantaan Tikkurilassa. Hän ei ole koskaan nähnyt heitä.
Mielenterveystalon nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä mistä päin Suomea tahansa. Vajaa 20 nettiterapeuttia toimii pääkaupunkiseudulla.
”Eihän nettiterapeutti tunne potilaitaan niin hyvin kuin jos potilas kävisi vastaanotolla”, Pihlaja toteaa.
Se ei kuitenkaan tunnu hänestä hankalalta. Nettiterapiaa ei voi suoraan verrata kasvokkain tapahtuvaan hoitoon, koska ne ovat eri hoitomuotoja.
Potilas tekee netissä itsenäisesti erilaisia tehtäviä, joiden kulkua terapeutti seuraa. Terapeutti vastaa tarvittaessa kysymyksiin ja kommentoi vastauksia. Hoito kestää yleensä pari kuukautta.
”Soitamme potilaalle, jos hän ei ole aloittanut ohjelmaa tai ei etene”, Pihlaja kertoo.
”Etenkin masennuksessa ei aina saa oikein aikaiseksi.”
Tietokoneohjelmassa erityisongelmat voivat jäädä huomioimatta, mutta kone muistaa kertoa kaiken oleellisen.
”Ohjelma antaa tosi paljon tietoa masennuksesta, mikä voi joskus meiltä terapeuteilta unohtua.”
Oikeaakin ihmistä tarvitaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet parempia, jos käytössä on ollut tietokoneen ja teknisen tuen lisäksi terapeutti.
Pihlaja näkee, että koko asiointikulttuuri on muuttunut.
”Missään ei enää käydä henkilökohtaisesti, pankeillakin on verkkopankit. Terapiakin pysyy mukana kehityksessä.”
Pihlajan työajasta puolet menee Mielenterveystalon ja nettiterapian kehittämiseen ja nettiterapeuttien kouluttamiseen. Varsinaiseen nettiterapiaan kuluu yksi päivä viikossa.
EMILIA LAVONEN