Liikennemelu lisää stressiä ja häiritsee unta – Suomessa talot hyvin eristettyjä
Euroopassa tieliikenne on merkittävin ympäristömelun lähde.
THL:n tutkijan mukaan ihmisten hyvinvoinnille olisi eduksi suunnitella rakennukset niin, että mahdollisimman moni voisi sijoittaa makuuhuoneensa hiljaisen julkisivun puolelle. LEHTIKUVA / Pekka SakkiSuomessa rakennusten hyvä eristys vaimentaa liikennemelua ja vähentää melun haittavaikutuksia tehokkaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
EU:n määrittelemillä mittareilla Suomessa jopa 600 000 ihmistä altistuu kotonaan tieliikennemelun korkealle tasolle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen artikkelin mukaan altistuneiden määrä on kuitenkin todellisuudessa pienempi, koska viileän ilmaston vuoksi rakennukset eristetään hyvin.
Hyvästä eristyksestä huolimatta melu on THL:n mukaan ilmansaasteiden ohella yksi keskeisimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä myös Suomessa. Altistuminen melulle voi muun muassa aiheuttaa stressiä, vähentää viihtyvyyttä ja häiritä unta.
"Ihmisten hyvinvoinnille olisi eduksi, että rakennukset suunniteltaisiin niin, että mahdollisimman moni voisi sijoittaa makuuhuoneensa hiljaisen julkisivun puolelle. Kannattaisi suosia läpitalon huoneistoja tai sellaisia, joissa ikkunat ovat pihan puolelle", sanoo THL:n erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi tiedotteessa.
THL:n mukaan melualueilla sijaitseviin rakennuksiin kannattaa rakentaa riittävän hyvä äänieristys.
"Liikennemelualueilla asukkaiden kannattaa myös pitää ikkunat suljettuina. Samalla voi pienentää omaa altistumistaan ilmansaasteille. Jotta ikkunoita ei tarvitsisi käyttää tuuletukseen, asuntojen ilmanvaihdon ja jäähdytyksen pitäisi toimia hyvin muilla keinoin", Yli-Tuomi jatkaa.
THL:n mielestä rakennus- ja huoneistorekisteriin olisi hyvä jatkossa lisätä tieto asunnon ikkunoiden suunnasta. Näin kunnissa voitaisiin paremmin arvioida altistuminen liikennemelulle ja ilmansaasteille.
"Tiedosta olisi hyötyä myös tutkimuksissa, koska epätarkkuus altistumisarviossa voi vaikeuttaa tai jopa estää yhteyden löytymisen altistumisen ja terveyshaitan tai -hyödyn välille", Yli-Tuomi sanoo.
THL:n tutkijoiden artikkeli ilmestyi maanantaina Ympäristö ja terveys -lehdessä. Aineisto perustuu laajaan kyselyyn, joka lähetettiin 16 000 ihmiselle pääkaupunkiseudulla.
- Osaston luetuimmat