Noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa sokeritautia – korkealla verenpaineella ja diabeteksella yhteys

Suomessa on noin puoli miljoonaa diabetes- eli sokeritautipotilasta. Heistä valtaosa sairastaa kakkostyypin diabetesta eli niin sanottua aikuisiän sokeritautia. Vielä useampi eli ainakin noin miljoona suomalaista kärsii kohonneesta verenpaineesta.

Taudit ovat kytköksissä, sillä verenpainepotilailla aikuisiän diabetes on kaksi kertaa yleisempi kuin normaalipaineisilla. Tätä yhteyttä ei ole pätevästi selitetty. Vaan nytpä näyttäisi linkki löytyneen uudessa tutkimuksessa.

Brittien, australialaisten ja muutaman muun maan tutkijoiden yhteisessä tutkimuksessa käytettiin geenien ilmaantuvuutta seuraavia menetelmiä. Ne paljastivat, että linkki voisi olla GLP-1 eli glukagonin kaltainen peptidi 1.

GLP-1 on hormoni, joka liittyy veren sokerin säätelyyn. Sitä erittyy suolessa aterian jälkeen. GLP-1 aktivoi haimaa lisäämään insuliinin eritystä ja vaikuttaa maksassa tapahtuvaan sokerin tuotantoon.

Tämä uusi tutkimus osoitti hormonin säätelevän myös verenpainetta. Nimittäin kaulassa kaulavaltimoiden haarassa on niin sanottu hankakeränen tai karotiskerä, joka aistii verisuonten toimintaa ja muuntelee muun muassa verenpainetta vagus- eli kiertävähermon kautta.

Tutkijat totesivat keräsessä olevan soluja, jotka reagoivat GLP-1-hormoniin. Tätä kautta sokeriaineenvaihduntaan vaikuttava hormoni siis osallistuu myös verenpaineen säätelyyn. Näin se alentaa sekä sokereita että paineita.

Sokeritaudin hoidossa on jo käytössä GLP-1-hormonin kaltaisia lääkkeitä. Itse asiassa uusi havainto selittää, miksi yksi niiden oheisvaikutus on lievä verenpaineen lasku.

Tutkijat odottavat, että ryhmän lääkkeistä voisi löytyä uusia tehokkaita valmisteita myös verenpainetaudin hoitoon, kenties jopa yhteinen lääke kumpaankin tautiin. Asia voi olla merkityksellinen, sillä verenpaineen hallinta diabeetikoilla on ollut erityisen haastavaa.

Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta, sillä korkea verenpaine ja diabetes muodostavat yhdessä huomattavan sydäntautien ja aivojen verenkiertohäiriöiden riskitekijän. Kumpaankin tautiin vaikuttavalla lääkityksellä olisi suuri kansan­terveydellinen merkitys.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.