Eduskunta hyväksyi kiistellyn määräaikaisuuslain

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona niin sanotun määräaikaisuuslain äänin 93–78. Poissa äänestyksestä oli 28 edustajaa.

Oppositiopuolueet SDP, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja Liike Nyt äänestivät lakia vastaan.

Lakimuutoksen myötä työsopimus on jatkossa mahdollista solmia määräaikaisena enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.

Opposition lisäksi ammattiyhdistysliike ja hallituspuolueiden naisjärjestöt ovat olleet huolestuneita muun muassa lain vaikutuksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen on aiemmin kritisoinut esitystä, mutta äänesti nyt sen puolesta hallituksen rivissä.

Hallitus on perustellut lakia sillä, että se vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, kun työllistämiskynnys madaltuu.

Suomen Yrittäjät iloitsi uudistuksen läpimenosta tuoreeltaan, ja totesi, että hyväksytyt muutokset purkavat työllistämisen esteitä ja vahvistavat yritysten toimintaedellytyksiä.

"Työntekijöiden oikeuksilla ei mitään merkitystä"

Ammattiliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tylytti hallitusta sanomalla, että sivuuttamalla kansalaisyhteiskunnan kritiikki laki runnotaan läpi ilman aitoa vuoropuhelua ja vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä. Rytkösen mukaan hallitus viestii, että asiantuntijoilla ja työntekijöiden oikeuksilla ei ole mitään merkitystä.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kuvaili määräaikaisten työsuhteiden helpottamista vakavaksi virheeksi. OAJ pitää muutosta perusteettomana ja vahingollisena työelämän ennakoitavuuden ja tasa-arvon kannalta.

Palkansaajakeskusjärjestö STTK vaatii, että lakimuutokset korjataan seuraavalla hallituskaudella. STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi huomautti, että uudistuksella ei ole laskettu olevan suoria työllisyyttä parantavia vaikutuksia. Hän suomi lain lisäävän työelämän epävarmuutta ja haukkui uudistuksen "täysin ideologiseksi".