Öljykuljetukset Suomenlahdella ovat kasvaneet vuoden 1995 paristakymmenestä miljoonasta tonnista lähes 160 miljoonaan tonniin vuonna 2010. Vuonna 2015 tankkerien arvioidaan kuljettavan 230 miljoonaa tonnia öljyä.
Myös muu meriliikenne lisääntyy jatkuvasti Suomenlahdella, mikä kasvattaa onnettomuusriskiä.
Suomi varautuu onnettomuuteen perimällä maahantuotavasta ja kautta kuljetettavasta öljystä öljysuojamaksua 1,5 euroa tonnilta.
Varoilla korvataan öljyntorjuntavalmiuden kustannuksia ja kehitetään torjuntajärjestelmiä.
Suomi on edelläkävijä öljyvuotojen torjumisessa ja havaitsemisessa. Yksi kehitetyistä järjestelmistä on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämä Boris.
Myös Itämeren kattavalla navigointijärjestelmällä ehkäistään onnettomuuksia.
Lisäksi Suomessa on kehitetty uusi tietokanta, jonka avulla uhanalaiset lajit ja elinympäristöt voidaan suojata öljyonnettomuuden sattuessa. Oilrisk-hankkeen loppuseminaari pidettiin eilen Espoon Hanasaaressa.
Tietokanta koostuu Suomen etelärannikon uhanalaisista luontotyypeistä ja lajeista. Esimerkiksi rantojen heinäkasvi hukkariisi ja kolonioissa pesivä etelänkiisla voisivat öljyonnettomuuden takia hävitä.
Hankkeessa on arvotettu luontokohteet paitsi luontoarvojen, myös öljyntorjunnan kiireellisyyden perusteella. Etusijalla ovat lajit, jotka eivät juuri liiku. Lintuja suojattaessa keskitytään tunnettuihin pesimäluotoihin.
”Arvottaessamme lajit suojausjärjestyksen mukaan voimme auttaa viranomaisia työskentelemään tehokkaasti”, selventää tutkija Riikka Venesjärvi Helsingin yliopistosta.
Hankkeessa on tutkittu myös, minne öljy todennäköisimmin kulkeutuu ja mitä luontoarvoja se uhkaa eniten. Vaikka öljyonnettomuuksien riski itäisellä Suomenlahdella on tilastojen valossa suuri, läntisellä Suomenlahdella tapahtuva onnettomuus olisi ympäristövaikutuksiltaan tuhoisampi.
”Erityisesti hiekkarannat ja merenrantaniityt ovat suurimmassa vaarassa öljyyntyä. Niiden puhdistaminen jälkikäteen on vaikeaa”, kertoo tutkija Inari Helle Helsingin yliopistosta.
Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuslaitoksen vetämässä Oilrisk-hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Tarton yliopistot, Aalto-yliopisto, Syke ja Kaakkois-Suomen elykeskus.
KATJA KOLJONEN