Kitiinillä valumavesien fosfori talteen – tutkimushanke hakee uusia vaihtoehtoja vesiensuojeluun

Kitiiniä, ligniiniä, tärkkelystä ja muita luonnon polymeerejä voitaisiin käyttää jalostettuina puhdistamaan maatalouden valumavesiä. Näin uskovat Suomen ympäristökeskus Syke ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk.

Syke ja Jamk ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jossa tutkitaan biopolymeeripohjaisten saostuskemikaalien kykyä sitoa ravinteita. Samalla selvitetään, millaiset ovat näin syntyvän lietteen lannoitusominaisuudet.

Lisäksi kaksivuotisessa hankkeessa kartoitetaan kotimaisia biopolymeerilähteitä. Niiden ympärille olisi mahdollista rakentaa uutta liiketoimintaa.

Saostukseen soveltuvia biopolymeerejä syntyy runsaasti teollisuuden sivujakeina. Toistaiseksi kotimaisista raaka-aineista ei kuitenkaan jalosteta vesien käsittelyyn soveltuvia biopolymeerejä.

Jätevesien saostukseen käytetään tyypillisesti alumiini- ja rautapohjaisia kemikaaleja. Niihin verrattuna biopolymeerien etuna on raskasmetallittomuus ja biohajoavuus.

Perinteisten kemikaalien tavoin biopolymeerit eivät sisällä myöskään sulfaattia tai muita suoloja.

Tämän vuoksi biopolymeereillä saostettuja jätevesilietteitä on helpompi käyttää lannoittamiseen kuin perinteisillä kemikaaleilla saostettuja lietteitä, Syken ja Jamkin tiedotteessa todetaan.

Laboratoriokokeiden lisäksi hankkeessa tutkitaan biopolymeerien ravinteidenpitätyskykyä kahdessa pilottikohteessa Tarvaalan biotalouskampuksen kosteikolla Saarijärvellä sekä maatilalla Siikajoen Ruukissa.

Biopolymeerilietteen soveltuvuutta lannoituskäyttöön testataan Tarvaalan kampuksella.

Syken ja Jamkin hanke on osa vesienhoidon ja ravinteidenkierrätyksen kärkihankeohjelmaa. Sen rahoittaa ympäristöministeriö.

Lue myös:

Kosteikon pohjalta ruopattu maa-aines ei ravitse kasveja

Rahat loppuivat: Uusille kosteikoille ja perinnemaisemille ei irtoa tukea ensi vuonna