Miksi suomalaisia sähköyhtiöitä nyt kaatuu? ‒ Kuluttajaviranomainen kertoo, kannattaako enää ottaa määräaikaista sopimusta
Vuoden sisään jo kolmas suomalainen sähkönmyyjä lopettaa toimintansa. Hengissä säilymisen ratkaisee nyt riskien hallinta ja kyky ennustaa tulevaisuutta.
Sähkön myynti ei ole auringonlaskun ala, mutta siinä menestyminen vaatii yhä enemmän taitoa. Kuva: Jarkko SirkiäLumo Energia lakkauttaa toimintansa syyskuussa, mikä jatkaa suomalaisten sähköyhtiöiden alasajoja. Joulukuussa 2021 kaatui Energia 247, jonka asiakkaita siirrettiin juuri Lumolle. Heinäkuussa 2022 puolestaan asetettiin konkurssiin Fi-Nergy Voima Oy, jolla oli isoja ongelmia jo vuosi sitten.
Kaikkia näitä kolme toimijaa yhdistää se, että yritykset olivat sähkön välittäjiä vailla omaa tuotantoa – mikä ei ole perimmäinen syy ongelmiin. Sähköä myyvät yritykset kärsivät nyt sähkön hinnan turbulenssista, josta selviäminen vaatii kykyä ennustaa tulevaa ja hallita riskejä.
Johtaja Antti Paananen Energiavirastosta laskeskelee, että sähköä myyviä yrityksiä on Suomessa yhä noin 60. Määrä on laskemaan päin, mutta jatkuuko trendi?
”En ota kantaa, kaatuuko lisää sähkönmyyjiä. Sanotaan näin, että ei se ole poissuljettua”, sanoo Paananen.
Hänen mukaansa riskien hallinta on sähkönmyyjien ydintoimintaa, eikä siinä iso ole välttämättä turvassa virhearvoilta yhtään paremmin kuin pienikään.
”Isolla yhtiöillä voi olla pelissä tosi isot summat, kun taas esimerkiksi jollain pienellä taas riskit on ehkä osattu pitää pienempinä.”
Isolla firmalla on omasta takaa markkinoiden heiluntaan ja sähkön ostoon perehtyneitä ammattilaisia. Toisaalta pienet yhtiöt ostavat pätevää asiantuntijapalvelua ulkoa, eivätkä automaattisesti ole alakynnessä.
Tulevaisuus on epävarma ja vaikeasti ennustettava sekä asiakkaan että sähköyhtiön näkökulmasta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola antaa yhden ohjeen.
”Olisin nyt varovainen tekemään määräaikaisia kahden vuoden sopimuksia. Toisaalta ei ole poissuljettua, etteivätkö hinnat nousisi jatkossa vielä nykyisestäkin.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
