Suomen koulujen opettajat suhtautuvat sähköisiin oppimateriaaleihin erittäin myönteisesti, mutta eivät luota kykyynsä hyödyntää niitä, kertoo Sanoma Pron teettämä tutkimus.
93 prosenttia opettajista uskoo sähköisten oppimateriaalien monipuolistavan opetusta.
Samalla 43 prosenttia opettajista on kuitenkin sitä mieltä, ettei sähköisiä materiaaleja ja tietotekniikkaa hyödynnetä opetuksessa tarpeeksi.
Noin puolet kyselyyn vastanneista opettajista eivät mielestään ole valmiita lähivuosien uuteen, tietoteknisiä taitoja painottavaan opetussuunnitelmaan.
Opettajia huolettavat myös sähköisesti tehtävät ylioppilaskirjoitukset.
Espoolaisen Koulumestarin koulun opettaja ja apulaisrehtori Risto Lauri uskoo monien syiden vaikuttavan opettajien huoliin.
”Kaikki opettajat eivät välttämättä tiedä, mikä ylipäänsä on mahdollista tekniikalla. Laitteiden ja verkon saatavuus ovat myös ongelmia”, Lauri sanoo.
Lauri uskoo digitaalisen materiaalin havainnollistavan opetusta ylivertaisesti.
”Opettajan ei esimerkiksi enää tarvitse vain näyttää kuvaa karhusta ja kuvailla sen liikkumista. Eläimen voi näyttää videolta elävänä.”
Vuodesta 2016 vaiheittain uudistuva opetussuunnitelma määrää tietotekniset taidot osaksi peruskoulujen ja lukioiden opetussisältöjä. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat asteittain käyttöön vuoteen 2019 mennessä.
Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen uskoo digitaalisten ratkaisujen helpottavan opettajan työtä.
”Uskomme, että digitaalisten ratkaisujen avulla voi myös parantaa oppimistuloksia”, Harra-Vauhkonen sanoo.
Risto Laurin mielestä digitalisoituminen helpottaa opetusta vasta, kun välineet on otettu haltuun.
”Välineiden ymmärtäminen edellyttää koulutusta”, Lauri toteaa.
71 prosenttia opettajista uskoi sähköisten oppimateriaalien tekevän oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimisesta opetustilanteessa helpompaa. 83 prosentin mielestä sähköinen oppimateriaali aktivoi oppilasta enemmän kuin painettu materiaali.
Tutkimukseen vastasi 1 973 peruskoulun ja lukion opettajaa ja 146 rehtoria ympäri Suomen. Tutkimuksen toteutti Sanoma Pron toimeksiannosta tutkimustoimisto Kuulas huhti–toukokuussa 2014.
MATTI RIITAKORPI