Huthit iskevät talouden elpymiseen − kolmannes maailman konttiliikenteestä käyttää Suezin kanavaa

Jemenin huthi-kapinallisten laivaiskut onnistuivat yli odotusten. Ne horjuttivat maailman talouskasvua ja pakottivat länsimaat vastatoimiin.

Iranin tukemat huthit alkoivat häiritä Punaisenmeren laivaliikennettä viime vuoden lopulla. Huthien mukaan laivaiskut tukivat Israeliin väkivaltaisen yllätyshyökkäyksen tehneitä palestiinalaisia.

Toistaiseksi huthit ovat käyttäneet iskuissaan lähinnä kevyitä lennokkeja, joiden varsinaiset tuhot ovat jääneet vähäisiksi. Maailman talouden kannalta sissisodan siirtyminen on merelle on kuitenkin saanut valtavan merkityksen.

Iskujen voi siten todeta onnistuneen erinomaisesti.

Huthien hyökkäykset nousivat otsikoihin kaikkialla, sillä ne osuivat yhteen maailmantalouden tärkeimpään väylään. Suezin kanavan kautta kulkee noin kolmannes maailman konttiliikenteestä.

Laivaiskujen vaikutukset näkyivät välittömästi. Öljyn hinta lähti nousuun ja erilaiset tavaratoimitukset hidastuivat, kun varustamot alkoivat karttaa Suezin kanavan ja Punaisenmeren kautta kulkevaa reittiä.

Iranin ja huthien alkuperäiseen käsikirjoitukseen kuului länsimaiden entistä tiukempi sitominen Palestiinan kriisiin. Siinäkin kauppalaivoihin suunnatut ohjukset tekivät tehtävänsä.

EU ja Nato alkoivat pohtia merenkulkua turvaavia toimia. Niiden päätöksenteko oli kuitenkin normaalin takkuista.

Yhdysvallat joutui siten jälleen kerran ottamaan maailmanpoliisin viitan harteilleen. Yhdysvaltain ja Britannian koneet ja ohjukset iskivät huthien asemiin ilmasta viime viikon lopulla.

Jatkossa alueen merenkulun turvaamiseen osallistuvat myös EU-maiden sotalaivat. EU-maista ainakin Ranskan sotalaivat ovat jo toimineet alueella.

Huthien propagandavastaavat uhosivat välittömästi kostavansa iskut länsimaille. Se voi jäädä puheeksi, sillä huthit tietävät sen merkitsevän länsimaiden entistä massiivisempaa vastaiskua.

Varsinaisesti koko episodissa on kyse valtapelistä, jonka taustalla häärivät alueella valtaa käyttävät Iran ja Saudi-Arabia sekä varsinaiset suurvallat.

Sekä Gazan että Punaisenmeren tapahtumien taustalla on Iran, joka on ulkoistanut likaiset operaationsa palestiinalaisille Hizbollahille ja Hamasille sekä tässä tapauksessa hutheille.

Iran pitää vihollisinaan Israelia ja Saudi-Arabiaa ja niitä tukevia Yhdysvaltoja.

Venäjä sekoittaa peliä parhaansa mukaan. Sille on etua, että länsimaat joutuvat sitomaan itsensä Lähi-idän loppumattomiin kriiseihin.

Venäjälle sopii myös, että kriisi heikentää länsimaiden talouskasvua. Samalla tyytymättömyys länsimaissa kasvaa ja tuki Ukrainalle vähenee.

Iran on toimittanut Venäjälle myös sotatarvikkeita, kuten lennokkeja. Kyse on samoista räjähdedrooneista, joita huthit ovat käyttäneet.

Oma lukunsa on, ettei kukaan pelureista halua kärjistää kriisiä liikaa. Sen paremmin Iran, Saudit kuin Yhdysvallatkaan eivät halua täysimittaista sotaa huthien takia.

Myös Venäjä joutuu jarruttelemaan, sillä kansainvälisen merenkulun vaikeutuminen ja talousnäkyminen heikentyminen iskee kipeästi sitä tukevaan Kiinaan.

Kiina jos kuka tarvitsee toimivaa meriliikennettä. Siksi Kiina tuskin katsoo hyvällä huthien laivahyökkäyksiä.