Suomen kannalta katsoen pääomasijoituksen suurin etu on, että tänne saadaan pääomaa. ”Sitä ei ole koskaan liikaa”, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius sanoo.
”Usein sijoittaja tuo myös tietoa ja yhteyksiä sekä kokemusta alalta, jolloin yritys menestyy paremmin. Haittapuoli on se, että verot maksetaan useimmiten ulkomaille tai kierrätetään niin, että veroja ei juuri makseta.”
Usein yhtiön pitoaika on varsin lyhyt, viitisen vuotta. ”Jos sinä aikana keskitytään vain tuloksen kohentamiseen ja unohdetaan esimerkiksi tuotekehitys, tulos on kehno.”
”Toisaalta jos sijoittaja tarjoaa tietoa ja pyrkii laajentamaan, tilanne on hyvä”, Rothovius sanoo.
Verotuksen merkitys on olennainen. ”Suomalainen sijoittaja ei pärjää, jos maksaa täydet verot Suomeen, kun kilpailijana on ulkomainen vähän veroa maksava sijoittaja.”
Kuopiossa toimiva lääkealan yrittäjä ja myös sijoittajayhtiössä toiminut Jorma Pylkkänen neuvoo, mihin yrittäjän kannattaa kiinnittää huomiota valitessaan pääomasijoittajaa.
Pylkkäsen mukaan yrittäjän kannattaa selvittää, miten pääomasijoittaja on pärjännyt omalla alallaan ja kuinka mones rahasto yhtiöllä on meneillään.
Kun rahastot Suomessa yleisimmin ovat 10-vuotisia, kannattaa myös selvittää montako vuotta elinaikaa on jäljellä rahastolla, josta sijoitus on tarkoitus tehdä. Mitä vähemmän aikaa, sitä kiireempi sijoittajalla on päästä yrityksestä eroon. Osalla sijoittajista on vain yksi rahasto.
Pylkkänen neuvoo yrittäjää soittamaan vertaisyrityksille ja kuuntelemaan kokemuksia sijoittajasta. Uuden hallitusjäsenen taustat kannattaa selvittää ja miettiä myös kansainvälisiä sijoittajia.
Suomen pääomasijoitusyhdistyksen FVCA:n kotisivuilta saa myös tietoa sijoittajista.
Jouko Kyytsönen