Kuntien päätöksentekoon perehtyneellä professorilla on yksi keino, jolla voi ehkäistä sitä, että kunta joutuu ongelmiin: ”Poliittiset päättäjät eivät aina välttämättä itsekään ole varmoja”
Poliittisen johdon on tärkeä ymmärtää oma roolinsa kokonaisuudessa.Tilaajalle
Johtajasopimuksen pitäisi olla sellainen, että siitä käyvät selkeästi ilmi kuntajohtajalle asetetut odotukset sekä se, miten työn tulosta mitataan ja arvioidaan. Kuva: Paula LiesmäkiJotta kunta ei joutuisi ongelmiin, sekä kunnanjohtajan että kunnan poliittisen johdon on oltava tietoisia siitä, mitä toinen osapuoli itseltä odottaa. Poliittisen johdon on tärkeä ymmärtää oma roolinsa kokonaisuudessa.
On olemassa yksi asia, joka auttaisi kuntajohdon työnjaon selkiyttämisessä. Ongelma on, että monissa kunnissa se ei saa osakseen ansaitsemaansa huomiota. Kyse on johtajasopimuksesta.
Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen professori Arto Haveri sanoo, että monessa kunnassa johtajasopimusta ei tehdä kunnolla, vaan siinä sovitaan ainoastaan perusasioista, kuten erokorvauksesta.
Johtajasopimuksen pitäisi olla sellainen, että siitä käyvät selkeästi ilmi kuntajohtajalle asetetut odotukset sekä se, miten työn tulosta mitataan ja arvioidaan.
Sopimuksen tekemistä olisi hyvä edeltää kunnan luottamusjohdon ja kunnanjohtajan välinen perusteellinen keskustelu tavoitteista ja odotuksista. Jatkossa tavoitteista ja odotuksista on tärkeää keskustella säännöllisesti.
Miksi johtajasopimukseen ei sitten kiinnitetä riittävästi huomiota? Professori Haverin arvion mukaan taustalla voi olla huolimattomuutta, välinpitämättömyyttä tai epätietoisuus siitä, millainen olisi sopiva työnjako.
”Poliittiset päättäjät eivät aina välttämättä itsekään ole varmoja siitä, mihin asioihin he haluavat kuntajohtajan keskittyvän”, Haveri pohtii.
Hallintosäännön avulla kuntapolitiikan tekemiseen voidaan rakentaa vuorovaikutuksen paikkoja. Käytännössä kyse on siitä, että täsmennetään, ketkä keskusteluita eri asioista käyvät sekä missä ja milloin näitä keskusteluita käydään.
”Kannattaisi miettiä, tarjoaako kunnan johtamisjärjestelmä luontaisia areenoita, joissa asioista voidaan keskustella päätösprosessin eri vaiheissa, jotta kaikki osapuolet saavat mahdollisimman paljon tietoa niistä asioista, joita on meneillään”, Haveri vinkkaa.
Tampereen yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan kuntien johtamiskriiseissä yksi keskeinen syy on, että kunnissa ei käydä riittävän ajoissa riittävän runsasta vuoropuhelua mahdollisesti kiistaa aiheuttavista asioista.
”Vaikka se saattaa tuntua siltä, että siihen menee kaikki luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden aika, pitää vain käydä sitä keskustelua”, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majava kannustaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
