Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan energian kysyntä kasvaa 33, teräksen 80, ruuan 27 ja veden 41 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
”Luonnosta on otettava mahdollisimman vähän luonnonvaroja ja ne on pidettävä kierrossa mahdollisimman pitkään. Näin syntyy vähän jätettä ja päästöjä ympäristöön. Toisen jäte on toisen raaka-aine”, johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala sanoo.
Teknologiateollisuuden asiantuntijan Jouni Lindin mukaan tämä tarkoittaa käytännössä tuotesuunnittelua, materiaalivirtojen kustannusanalyysiä, sivutuotteiden hyödyntämistä, kierrätystä, teknologian käyttöä lajittelussa ja optimointia raaka-ainehankinnoissa.
Tämä on uusi mahdollisuus liiketoiminnalle.
Metsäteollisuuden ympäristöasiantuntijan Maija Heikkisen mukaan metsäteollisuus osaa käyttää puun parhaiten hyödyksi. Se on kiertotaloutta parhaimmillaan.
”Raaka-aineet käytetään tarkasti hyväksi ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään materiaalina tai energiana,” Heikkinen sanoo.
Keräyspaperia voidaan kierrättää 4–6 kertaa ennen kuin kuidun laatu, kuten lujuus heikkenee. Metsäteollisuus on biotalouden suunnannäyttäjä.
Rakentamisessa jo puolestaan nyt on materiaalien käytössä voimakas sääntelyn ote.
”Jätepolitiikassa lisätään kierrätystä entisestään ja vähennetään jätteiden määrää”, rakennusteollisuuden ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.
Rakennusjätteessä vaatimuksena on 70 prosentin kierrätysaste materiaalikierrätyksenä vuonna 2020.
Energiamääräysten kehitys näkyy parhaimmin ikkunoiden tuotekehittelyssä.
SARI KESKITALO