Turpeen käyttö, katulapset, puurakentaminen.
Eduskunnan keskiviikon ajankohtaiskeskustelu luonnonvarojen kestävästä käytöstä rönsyili laidasta laitaan.
Useat kansanedustajat tukivat ajatusta vihreän talouden Suomesta.
Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaan metsiin, vesihuoltoon ja energiaosaamiseen liittyvä liiketoiminta voi hyödyttää Suomea ja kestävää kehitystä.
Jukka Kärnän (sd.) mukaan vihreästä osaamisesta tulee tehdä Suomen uusi vientituote, esimerkiksi vesienkäsittelytekniikan saralla.
Keskustan Juha Sipilä taas visioi Suomea älykkäiden sähköverkkojen kehittämisen suunnannäyttäjäksi.
Suomen sanitaatio-osaaminen kiinnosti eduskunnassa vieraillutta Intian maaseutukehitysministeri Jairam Rameshia. Hän toivoi, että Biolanin vessat ovat tulevaisuudessa intialaisille yhtä tuttuja kuin Nokian kännykät.
Ramesh korosti puheessaan maatalouden merkitystä kestävälle kehitykselle. Ramesh muistutti, että ensimmäinen vihreä vallankumous onnistui julkisin varoin rahoitetun tutkimusyhteistyön takia. Ministeri toivoi tutkimus- ja kehitysverkostoja myös uusiutuvan energian alalle.
Rameshin mukaan kestävän kehityksen puolesta on puhuttava voimakkaimmin nyt Yhdysvalloissa, ei kehitysmaiden paikallisyhteisöissä.
”Ne tietävät ja ne välittävät. Ne ovat aktiivisia osallistujia”, ministeri sanoi.
”Uusiutuva energia on maaseudun uusi tulevaisuus”, perussuomalaisten Pentti Oinonen lausui ajankohtaiskeskustelussa. Hän pahoitteli, ettei hakeraaka-ainetta saa korjattua pois metsistä, kun tiet ovat niin huonossa kunnossa.
Puoluetoveri Martti Mölsä ihmetteli, että Suomen ”vihreä kulta” myydään eteenpäin jalostamattomana, esimerkiksi sahatavarana.
Myös väestönkasvusta riitti puhetta. Kokoomuksen Pauli Kiuru sanoi, että maapallolle tulee joka päivä Tampereen verran ihmisiä.
Lisäksi geenimuuntelu, Talvivaara, kehitysmaiden nuoret ja maailmanlaajuinen ruokaturva puhuttivat kansanedustajia. Osiin hajonneessa keskustelussa sivuttiin myös kysymystä, tulisiko länsimaiden markkinat avata kehittyvien maiden elintarviketuotannolle.
PAULA TAIPALE