Euroopan ympäristöraportti paljastaa, missä toimissa Suomi loistaa ja missä on rutkasti kirittävää

Ympäristö voi huonosti Euroopassa, eikä Suomi ole joukossa poikkeus. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja ilmastonmuutos kiihtyy pitkälti siksi, että kulutamme liikaa luonnonvaroja.

Kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita on saatu hillittyä, mutta toimia täytyy yhä tehostaa. Nähtävillä on jo, miten luontokato ja ilmaston kuumeneminen heikentävät ruoantuotantoa, ihmisten terveyttä ja turvallisuutta.

Tilanne ilmenee viiden vuoden välein julkaistavasta Euroopan ympäristö 2025 -raportista, jonka kokoaa Euroopan ympäristökeskus (EEA).

Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi loistaa hyvällä ilmanlaadulla ja uusiutuvan energian määrällä. Sen sijaan luonnonvaroja kulutamme valtavasti henkeä kohden. Pääsyitä sille ovat vientivetoinen teollisuus ja harvaan asutun maan vaatima infrastruktuuri.

Vaikka politiikkatavoitteissa korostetaan kiertotalouden roolia, materiaalien hyödyntämisaste on Suomessa vain 4,4 prosenttia. Siten materiaalien kiertotalousaste on heikompi kuin EU:ssa keskimäärin.

Jätettä syntyy runsaasti ennen kaikkea kaivannaisteollisuudessa.

Kulutustuotteista lasi, metalli ja paperi kiertävät erinomaisesti ja erityiskiitosta saavat pantilliset juomapakkaukset.

Moitteita Suomi saa hiilinielujen heikkenemisestä, joka johtuu ennen kaikkea hakkuumäärien ja samalla maaperäpäästöjen kasvusta sekä puuston kasvun hidastumisesta. Maataloudessa hiilipäästöjä syntyy turvepohjaisilta pelloilta.

Etelä-Suomessa metsien suojelualueverkosto ei ole riittävä ja koko maassa on tehostettava talousmetsien luonnonhoitoa. Metsäkatoa voitaisiin hillitä maankäytön muutosmaksulla.

Maataloudessa alueellinen keskittyminen peltoviljelyyn ja karjatalouteen jarruttaa ravinteiden kierrättämistä. Miinusta ropisee myös luomutuotannon kasvun pysähtymisestä.

Liikenteen päästövähennykset laahaavat tavoitteista, kun autokanta on vanhaa ja bensiiniä kuluttavaa.

Raportissa painotetaan, että kaikki ihmistoiminta, talous mukaan lukien, on riippuvaista luonnonvaroista, joita ilmastonmuutos ja luontokato uhkaavat.

Tärkeitä askelia ovat ennallistamistavoitteiden toteuttaminen jäsenmaissa sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimeenpano. Keinovalikoima sisältää hiilestä irtaantumisen ohella muun muassa ruokaturvan varmistamista, vesipulan selättämistä sekä tulvasuojelua.

Euroopalla on hyvät mahdollisuudet ratkaista ympäristöongelmat, sillä alue on edelläkävijä vihreän teknologian kehittämisessä. Ympäristölainsäädäntöäkin on valmisteltu EU:ssa paljon, mutta sen kansallinen toimeenpano vie aikaa.

Koko Euroopan yhteinen haaste on saada ylikulutus kuriin ja materiaalit kiertämään.

Ohjauskeinoja tarvitaan, sillä vapaaehtoiset keinot eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka niilläkin on tärkeä roolinsa.

Suomessa lähes 30 yritystä ja kuntaa on asettanut vapaaehtoisia tavoitteita luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi Kiertotalouden green deal -sitoumuksella.

Luonnonarvomarkkinoiden luominen toisi maanomistajille kaivattuja tuloja hiilensidonnasta ja monimuotoisuuden turvaamisesta.

Suomessa EEA:n raportin tiedontuotantoa on vetänyt Suomen ympäristökeskus. Työhön osallistui yksitoista suomalaista organisaatiota.