Työterveyshuolto on yhä enemmän ennalta ehkäisevää − nämä asiat muutosta selittävät

Suomalaisen työterveyshuollon rooli on muuttunut yhä enemmän ennalta ehkäisevään suuntaan. Samalla sairaanhoitokäyntien määrä työterveyshuollossa on vähentynyt.

Noin 60 prosenttia koko maan työterveyshuollon käynneistä oli toissa vuonna ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa. Tuoreempia, tämän tai viime vuoden tilastoja, ei ole vielä saatavilla.

Kelan tilastojen perusteella työterveydenhuollon sairaanhoitokäyntien määrä on vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa. Suurimmillaan sairaanhoitokäyntien määrä oli vuonna 2011, jolloin niitä oli noin 5,4 miljoonaa.

Tuoreimpien tilastoiden perusteella vuonna 2023 sairaanhoitokäyntejä oli enää noin 3,8 miljoonaa. Terveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten määrä sen sijaan on pitkällä aikavälillä kasvanut.

Vuonna 2011 työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli Kelan korvaustietojen mukaan noin 1,835 miljoonaa työntekijää. Toissa vuonna vastaava luku oli noin neljännesmiljoonan suurempi, noin 2,085 miljoonaa työntekijää.

”Työssä on tekijöitä, jotka vaarantavat terveyden, mikä selittää terveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten kasvua. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa melu ja kemikaalit. Työpaikkaselvitys on pohja, jonka päälle rakennetaan työterveysyhteistyön tavoitteet”, kertoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Satu Soini.

Hänen mukaansa ennalta ehkäisevä työterveyshuolto on vaikuttavinta silloin, kun se toteutetaan yhteistyössä työpaikan kanssa.

Ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa on painotettu etenkin vuodesta 2020 lähtien. Tärkein syy tähän oli muutos Kelan työterveyshuollon korvauksissa, joissa alettiin painottaa enemmän ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.

”Työterveyden kustannukset olivat kasvaneet työnantajien mielestä liikaa, eivätkä työnantajat ole kokeneet saavansa siitä riittävää vastinetta.”

Vuonna 2023 työnantajan järjestämän työterveyshuollon kustannukset olivat noin 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kustannuksista noin 580 miljoonaa euroa aiheutui ennalta ehkäisevän työterveyshuollon palveluista ja 557 miljoonaa sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluista.

”Painotuksen muutos ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon kuuluu työterveyshuollon perustehtäviin ja pidän sitä hyvänä asiana”, sanoo Soini.

Kelan työnantajille työterveyshuollosta maksamat korvaukset olivat vuonna 2023 noin 471 miljoonaa euroa, mikä oli noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Työperäisten ja työhön liittyvien tekijöiden tulee painottua työterveyden tarjoamissa palveluissa. Tällä hetkellä työterveydessä hoidetaan kuitenkin myös samoja asioita kuin terveyskeskuksissa.

”Osa työterveyshuollon asiakkaista käyttää myös julkisen terveydenhuollon palveluita, mistä voi syntyä päällekkäisyyksiä. Niitä pyritään vähentämään lisäämällä työterveyshuolloin ja julkisen terveydenhuollon systemaattista yhteistyötä.”

Työterveyshuollon piiriin kuuluu Suomessa yli 90 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuollon piiriin kuuluvista noin kahdesta miljoonasta työntekijästä noin joka neljäs eli noin puoli miljoonaa ihmistä työskentelee maanpuolustuksen tai julkisen hallinnon tehtäväkentillä, joihin luetaan muun muassa poliisi ja pelastustoimi.

Seuraavaksi suurin toimiala on teollisuus, jossa työterveyshuollon piirissä on noin 277 000 työntekijää. Yksi suurista toimialoista on myös terveys- ja sosiaalipalvelut, jossa työterveyshuollon piiriin kuuluu noin 222 000 työntekijää.

Työterveyshuollon perustehtäviin kuuluvat työpaikkaselvitykset, toimintasuunnitelmat, lakisääteiset terveystarkastukset sekä neuvonta ja ohjaus.

Yhteydenotto työterveyteen tapahtuu yhä useammin etäyhteyksin. Työterveystarkastusta varten täytetään etukäteen sähköinen terveyskysely, jossa arvioidaan esimerkiksi työssä jaksamista. Jos siinä ei tule esiin mitään erityistä syytä, ei vastaanottoa paikan päällä tarvita.

”Vaikka ennalta ehkäisevän terveydenhuollon osuus on kasvanut, on päätuotteemme edelleen sairasvastaanotot”, sanoo lääkärikeskus Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.

Martin mukaan kynnys hakeutua työterveyslääkärille on madaltunut etenkin nuorten keskuudessa. Usein kyse on mielenterveyteen liittyvistä asioista.

”Osa näistä tilanteista voitaisiin hoitaa työpaikoilla esimerkiksi vahvemman esihenkilötyön avulla.”

Martin mukaan etenkin moni pieni yritys tarjoaa työntekijöilleen vain lakisääteisen työterveyshuollon, johon ei kuulu esimerkiksi perussairauksien hoitoa. On myös yrityksiä, jotka tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden jopa erikoissairaanhoidon palveluihin.

”Työterveyshuollon palveluiden tarjoamista käytetään rekrytointivalttina. Sen avulla saadaan työntekijöitä myös pidettyä talossa”, toteaa Martti.