Tänään 60 vuotta täyttävä Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen muistuttaa alan yrityksiä poliittisten riskien huomioimisesta. Venäjän tuontikielto on tästä vakava muistutus.
”Yritysten strategioissa pitää riittävän vakavasti arvioida kaikki poliittiset riskit. Niiden vaikutukset voivat olla laajoja ja äkillisiä.”
Juutinen muistaa, kuinka Venäjän vuoden 1998 talouskriisi pakotti yritykset etsimään uusia markkinoita lähialueilta.
”Suomalaiset lähtivät ostamaan Baltian ja Ruotsin yrityksiä, kun Euroopan isot yritykset eivät olleet kiinnostuneita pienistä markkinoista.”
Nykyisin suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on 80 tuotantolaitosta ulkomailla ja lähes puolet liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta.
Juutinen on ollut aitiopaikalla, kun suomalainen elintarviketeollisuus on siirtynyt suljetusta taloudesta kansainväliseen kilpailuun.
1980-luvun hän oli MTK:n palveluksessa ja 1992 lähtien Pellervo-instituutissa. 2003 hän nousi Kalevi Hemilän seuraajana Elintarviketeollisuusliiton johtoon.
”1990-luvun vaihteessa osuuskunnissa herättiin siihen, että suomalainen elintarviketeollisuus pitää saada kilpailukykyiseksi. Pellervo-instituutti perustettiin kouluttamaan osuuskuntien hallintoa uuteen bisnesorientointuneempaan toimintatapaan”, Juutinen muistelee.
Sopeutuminen EU-jäsenyyteen ja avoimiin markkinoihin oli alalle iso murros, josta selvittiin Juutisen mielestä kuitenkin hyvin. Henkilöstön ja toimipaikkojen määrä on vähentynyt rajusti
”Yrityksille se oli aikamoinen koirakoulu, mutta siinä menestyttiin. Elintarviketeollisuus on kyennyt vastaamaan tuontikilpailuun.”
Juutinen uskoo, että myös elintarvikealan pk-yrityksillä on mahdollisuuksia kasvattaa vientiä. Perinteisten tuotteiden rinnalle nousevat yhä erikoistuneemmat tuotteet, kuten laktoosittomat ja gluteenittomat ruuat. ”Isojen firmojen lisäksi meille on syntynyt uusia pk-yrityksiä, joilla on halua kansainvälistyä.”
NIKLAS HOLMBERG