• Tiedätkö, mikä on ainoa Patrian valmistama ase? Puolustusmateriaalia Suomessa valmistetaan yhä paljon

    Kotimaassa tehdään esimerkiksi ampumatarvikkeita ja räjähteitä.
    Suomessa valmistetaan edelleen puolustusmateriaalia.
    Suomessa valmistetaan edelleen puolustusmateriaalia. Kuva: Patria
    Uutiset|Koneet ja kulkuneuvot
    6.12.202206:00
    Hermanni Härkönen

    Iso osa Suomen armeijan aseista ja ampumatarvikkeista on yhä kotimaista tekoa. Suomessa tapahtuva valmistus on kuitenkin jossain määrin riippuvaista tuontikomponenteista.

    ”Suomessa on kyky valmistaa tykistön ja kranaatinheittimistön laukauksia eri kaliipereille. Laukausten komponentti- ja raaka-ainehankinnoissa joudutaan tukeutumaan osin ulkomaiseen alihankintaan” , kertoo Puolustusvoimien logistiikkakeskuksen tiedotuspäällikkö Juhani Kauppinen.

    Puolustustarvikkeet on mainittu myös huoltovarmuusselonteossa. Sen mukaan Puolustusvoimilla on tuotantovaraussopimuksia sodanajan tuotantoa varten.

    Valtiot ympäri maailman ovat alkaneet haalia puolustustarvikkeita Ukrainan sodan jälkimainingeissa.

    Sota lisää erityisesti Euroopassa puolustustarvikkeita kahta kautta: Ukrainalle materiaaleja lähettäneet valtiot Suomi mukaan lukien korvaavat luovuttamaansa materiaalia, ja toisaalta sodan uhkaan heränneet valtiot täyttävät varastojaan ympäri maailman.

    Myös Suomen puolustuvoimat ovat kertoneet uusista hankinnoista, erityisesti ammusvarastojen kasvattamisesta.

    Viimeisimpänä hankintoja on tehty kertasingoista ja pitkän kantaman tykinammuksista.

    Tilaukset on tehty yhteispohjoismaalaisesti omistetulta Nammolta, joka valmistaa ammukset ja kokoaa kertasingot tuontikomponenteista Suomessa.

    Norjan valtion ja Patrian puoliksi omistamalla Nammolla on kyky valmistaa muitakin ampumatarvikkeita aina kiväärien patruunoista raskaampiin ampumatarvikkeisiin.

    Suomessa valmistetaan myös räjähteitä. Hangossa ja Vihtavuoressa toimiva Forcit valmistaa siivilitarpeissa tarvittavien räjähteiden lisäksi ainakin meri- ja panssarimiinoja, viuhkapanoksia ja muoviräjähdettä myös puolustustarpeeseen.

    Puolustusvoimat tuottaa panssarimiinoja myös itse, hyödyntäen kotimaisen teollisuuden osia. Osaamista on myös sellaiseen valmistukseen, jota ei rauhan aikana näe.

    ”Rakennusteollisuus on yhteistyössä puolustusvoimien kanssa kehittänyt esimerkiksi moduloitua linnoitusmateriaalia”, Kauppinen sanoo.

    Iso osa Suomen armeijan nykyisin käytössä olevasta aseistuksesta on niin ikään valmistettu kotimaassa.

    Rynnäkkökivääreiden ja valtaosan tarkkuuskivääreistä lisäksi esimerkiksi 81 ja 120 millimetrin kranaatinheittimet sekä 155 millimetrin hinattavat tykit ovat nykyiseen Patriaan sulautuneiden Tampellan tai Vammaksen valmistamia.

    Nykyisellään Patria ei tällaisia aseita enää kuitenkaan valmista.

    ”Perinteiset, hinattavat tykit ja kranaatinheittimet on pääasiallisesti korvattu puolustusteollisuudessa seuraavan sukupolven kalustolla”, Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko selittää.

    ”Uusien tai aikaisemmin käytössä olleiden tuotantolinjojen pystyttäminen ei ole nopeaa eikä välttämättä järkevääkään.”

    Tällä hetkellä ainoa Patrian valmistama ase on Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä. Se valmistetaan Suomessa. Valtaosa yhtiön liikevaihdosta tulee palvelu- ja huoltoliiketoiminnasta.

    Lisäksi Patria valmistaa esimerkiksi miehistönkuljetusvaunuja. Niitä valmistetaan Suomessa ainakin osin, mutta tilanteen jo ollessa päällä voi niiden tuotanto olla liian hankalaa tai hidasta.

    ”Etukäteisvalmistautumisen ja -varautumisen rooli Suomen kokonaisturvallisuuden varmistamisessa on se kaiken a ja o”, Rautalinko sanoo.

    ”Tämä koskee viranomaistahoja, Puolustusvoimia sekä Patriaa.”

    Lisää aiheesta
    • Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kertoo, että nuorten ikäluokat ovat 2030-luvulle saakka riittävän suuria armeijan tarpeisiin.

      Politiikka | Riittääkö Suomessa nuoria puolustamaan maata? Puolustusvoimain komentajan mukaan koko ikäluokkaa ei tarvita asepalvelukseen

    • Sukellusvene Vesikko on entistettynä Sotamuseon vetonaula Suomenlinnassa. Se oli Suomen toiseksi pienin sukellusvene ja onnistui upottamaan torpedolla neuvostoliittolaisen rahtilaivan.

      Historia ja perinne | Suomi voisi halutessaan ostaa sukellusveneitä Merivoimille, ja hintaakin on ynnätty – hankintaa vastaan sotii pari perustetta

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Jämäkkä Thaler on puskuvoimainen pienkuormain maatilan pihatöihin ‒ työntövoimaa on runsaasti

    Tilaajalle
  • Argo on kuusipyöräinen hankaliin maasto-olosuhteisiin tarkoitettu amfibioajoneuvo.

    Koneviesti | Kokeilu: Hankalien maasto-olosuhteiden menijä kulkee sekä maastossa että vedessä

    Tilaajalle
  • Kronoksen Extendo 730 Prossa leikkuupää voidaan siirtää traktorin sivulle. Puomistoon on tullut yksi nivel lisää sekä automatiikkaa hallintaan. Puomin ulottuvuus on 7,3 metriä, ja siinä on laajakulmanivelet.

    Koneviesti | Kronoksen Extendo -murskaimessa puomi taittuu eteen ‒ kuskin ergonomia paranee