Suomen Paras Hunaja -kilpailun voitti toistamiseen Raimo Tervola puolukkahunajallaan

Kokenut tarhaaja Raimo Tervola voitti Suomen Paras Hunaja -kokonaiskilpailun jo toista kertaa. Tänä vuonna vuotuisessa Suomen Paras Hunaja -kilpailussa kisasi 89 eri hunajaa. Sarjoja oli neljä: kiteytetty, juokseva, yksikukkahunaja (lajihunaja) ja aluehunaja (lajihunaja).

Tervola toteaa vaatimattomasti, että voittajahunajan salaisuus on hyvä tarhapaikka. "Minulla on tarha puolukka-jäkäläkankaan reunassa, joten mehiläisten on ruokaa saadakseen käytävä puolukalla. Tänä vuonna myös tiesin, että puolukasta tulee hunajaa."

Tervola tuotti viime kesänä myös kanervahunajaa, mutta tällä kertaa sitä ei saatu maistaa kilpailussa. Sen käsittely ei hänen mielestään onnistunut riittävän hyvin.

Kilpailussa valitaan kunkin sarjan paras hunaja yleisöäänestyksellä viiden loppukilpailuun päässeen hunajan joukosta. Kokonaiskilpailun voittajaksi valitaan kaikkein eniten ääniä saanut hunaja.

Jotta hunaja pääsee loppukilpailuun, sen on oltava ulkonäöltään, hajultaan ja maultaan täysin moitteetonta. Hunajia karsitaan kilpailusta muun muassa ilmakuplien, käymisen, roskien ja vaahdon perusteella.

Laatuhunaja on myös rakenteeltaan miellyttävää, eli esimerkiksi hunajan kiderakenteen on oltava samettisen pehmeää.

Kilpailun esiraadin tehtävä oli tänäkin vuonna vaikea. Erityisesti kiteytettyjen hunajien ja yksikukkahunajien sarjassa oli todella laadukkaita hunajia, Suomen Mehiläishoitajain Liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen kertoo.

Hunajakilpailun esiraadissa olivat tänä vuonna Stanislav Jas, Paula Collan ja Anneli Salonen.

Kiteytetyn hunajan sarjan voitti Jorma Sahinaho Saarijärveltä ja juoksevan hunajan sarjan Veikko Lehtonen niin ikään Saarijärveltä. Yksikukkahunajien sarjan voitti Raimo Tervolan Muhoksella tuotettu puolukkahunaja ja aluehunajasarjan Teemu Aittamaan Jokioisilla tuotettu Korpikuusikon hunaja.

Paikallisyhdistysten parhaaksi hunajaksi valittiin Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajien Aappo Valon hunaja.