Venäjän taloutta puskee kasvava keskiluokka

Suomalaisyritykset ovat vankasti, mutta sangen varovasti asettuneet Venäjän markkinoille. Mahdollisuuksia on vielä paljon hyödyntämättä, sillä Venäjä tulee lähivuosinakin olemaan Euroopan nopeimmin kasvavia talouksia.

Tähän päädyttiin keskiviikkona Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Venäjä-seminaarissa Helsingissä.

Cemat-tutkimuslaitoksen johtaja Riitta Kosonen kertoi, että keskiluokan osuus väestöstä on nyt noin 20 prosenttia. Tämän vuosikymmenen lopussa sen ennakoidaan nousevan jo puoleen.

Tämä on ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston johtaja Matti Anttosen mukaan erityinen haaste, koska tyypillisesti Suomen vienti on enemmän investointivetoista kuin kuluttajia palvelevaa.

Venäjän kaupallinen edustaja Valeri Shlyamin totesi, että vaikka suomalaiset ovat kokonaisuutena lisänneet vientiään kymmenen viime vuoden aikana, suomalaisten osuus Venäjän tuonnista on kuitenkin pudonnut 3,4:stä 2,1 prosenttiin.

Toteamus on yhtä sen kanssa, että suomalaisten kauppatase Venäjän kanssa laahaa jatkuvasti selvästi miinuksella muun muassa matkailun ja elintarvikeviennin kasvusta huolimatta.

Shlyamin luetteli viisi toimialaa, joilla hän näkee suomalaisilla erityisen hyvät näkymät.

Energiantuotannon ja energian säästön teknologiaan investoidaan lähivuosina. Näitä hankkeita varten hän suositti katsomaan Luoteis-Venäjän lisäksi myös Uralin takaisille alueille.

Tietoteknologia sekä elintarvikkeet ja vähittäiskauppa kasvavat keskiluokan vetämänä.

Shlyamin kiitteli Valiota, Atriaa ja Stockmannia pitkäjänteisistä panostuksista, joiden hän uskoi tietävän tiukentuvilla kaupan markkinoilla jatkossakin valoisia näkymiä.

Lisäksi kaupallinen edustaja mainitsi kuljetus- ja logistiikkasektorin sekä arktisten alueiden yhteistyön, josta viime mainitussa hän näki mahdollisuuksia jopa Suomen ja Venäjän välisen merklusterin syntyyn aivan lähiaikoina.