Polttopuissa säästää pitkän pennin, kun pystyy tekemään puutyöt itse. Kuva: Pentti Vänskä
Fingrid: Pitkät, halvat määräaikaiset sähkösopimukset palaavat – sitä odotellessa Jouni Jussinniemi maksaa sähköstä jopa 2000 euroa kuussa
Avain ulos energiakriisistä on Suomen oman sähköntuotannon kasvattaminen, kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.Tilaajalle
Pyhäsalmen kaivoksen pääluottamusmies Jouni Jussinniemi lämmittää kotiaan osittain puilla, mutta sähkölasku on silti valtava. Kuva: Pentti Vänskä1500 euroa sähköstä ja 500 euroa siirrosta. Näin paljon pyhäjärveläinen Jouni Jussinniemi laskee joutuvansa maksamaan ensi talven lämmityskaudella 150-neliöisen paritalonsa sähköistä kuukaudessa, vaikka seitsemänhenkinen perhe lämmittää suoran sähkölämmityksen lisäksi osittain myös puilla.
Jussinniemen sähkösopimuksen hinta on nousemassa joulukuussa 38, 34 senttiin kilowattitunnilta, minkä mukaan hän on laskenut parin tonnin kuukausilaskunsa.
Mutta kuinka kauan tällaisia jättihintoja joudutaan maksamaan?
Ennen energiakriisiä sähkö maksoi noin 4–5 senttiä kilowattitunnilta. Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoo, että pörssisähkön keskihinta on ollut nyt noin 15–20 senttiä kilowattitunnilta, mutta se on nousussa.
”Futuurit ennustavat ensi talveksi 250 euroa megawattitunnilta”, Ruusunen sanoo.
Se tarkoittaa 25 sentin keskihintaa kilowattitunnilta tammi–helmikuussa. Joulukuu on keskihinnaltaan ennustuksissa aavistuksen edullisempi, mutta hinnat vaihtelevat pörssisähkössä koko ajan.
”Hintapiikkeihin kannattaa varautua”, Ruusunen sanoo.
Esimerkiksi viime vuoden joulukuussa pörssisähkö nousi jopa 1,2 euroon kilowattitunnilta ja tällainen hintapiikki voi toistua.
”Jos yhtäkkiä tulee niukkuus tarjontapuolella, voi yksittäisille tunneille hinta nousta tosi korkealle”, Ruusunen sanoo.
Hinnan vaihteluita on vaikea ennustaa, koska paljon riippuu jopa sääoloista. Tuuli painaa hintaa merkittävästi alas, koska tuulivoima on edullista.
Jouni Jussinniemi peräänkuuluttaa vastuullisuutta sähkömarkkinoille. Kuva: Pentti VänskäRuusunen uskoo, että halvat hinnat palaavat vielä pysyvästi. Saamme siis vielä hänen mukaansa nauttia pitkistä, halvoista määräaikaisista sähkösopimuksista, joissa hinta on lähellä viitta senttiä kilowattitunnilta.
”Se tapahtuu siinä vaiheessa, kun fossiiliset polttoaineet eivät enää hinnoittele sähköämme”, Ruusunen sanoo.
Tähän vaaditaan, että Suomi rakentaa mahdollisimman paljon omaa sähköntuotantoaan, ettemme ole enää riippuvaisia Keski-Euroopan sähkön hinnoista ja Venäjän kaasusta. Käytännössä tämä tarkoittaa Olkiluoto kolmosen täyttä käyttöönottoa ja tuulivoiman lisäämistä.
”Perusskenaario on, että vanhat, hyvät ajat kyllä palaavat takaisin ilman muuta”, Ruusunen sanoo.
Tämä voi näkyä jo ensi vuoden loppupuolella, vaikka seuraavakin talvi voi olla vaikea.
”Ensi vuoden hinta on vielä yli satasen, mutta jos ottaa systeemihinnassa ensi vuoden kolmannen kvartaalin, niin se on jo 60 euroa”, Ruusunen sanoo.
Hinta tarkoittaa kuutta senttiä per kilowattitunti, mikä kuulostaa kovin tutulta ennen energiakriisiä.
”On hyvä korostaa, että tässä eletään sotatilaa ja Venäjä käy Eurooppaa vastaan energiasotaa. Tämä sokki johtuu siitä. Tulevaisuus näyttää ihan erilaiselta, eikä tämän päivän tilanteesta voi tehdä johtopäätöksiä pitkälle”, Ruusunen sanoo.
Jouni Jussinniemi on huolissaan sähkön korkean hinnasta vaikutuksista. ”Eihän yhteiskunnan voi antaa tähän kaatua”, hän sanoo. Kuva: Pentti VänskäJättisähkölaskuja itsekin maksava pyhäjärveläinen Jouni Jussinniemi on yksi Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloitteen vastuuhenkilöistä. Aloite vaatii eduskuntaa säätämään lain, joka takaisi sähkölle hintakaton poikkeusaikana.
”Ei ihmisillä ole varaa maksaa. Meitä sähkölämmittäjiä on satojatuhansia. Varsinkin maaseudulla paljon sähköä käyttävät yritykset, kuten leipomot ja maatilat, ovat myös vaarassa kaatua”, Jussinniemi sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
