Suomalaisten tietämys ilmastonmuutoksesta vaihtelee – politiikassa toisaalla ilmastoasioita vähätellään, toisaalla ylikorostetaan

Suomalaisia yhdistää huoli ilmastonmuutoksesta, vaikka tietämys siitä vaihtelee. Keskimäärin suomalaisten tietotaso ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista on kuitenkin hyvä, selviää Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kyselytutkimuksesta.

Enemmistö kyselyyn vastanneista arvioi, että lisääntynyt hiilidioksidi ilmakehässä aiheuttaa ilmastonmuutosta. Lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus osattiin myös liittää fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

Sen sijaan suomalaisten perustiedoissa ilmastoasioista on puutteita. Tutkimuksen mukaan vain noin puolet suomalaisista tietää, etteivät sademetsien hakkuut ja otsonikato ole ilmastonmuutoksen pääasiallisia syitä. Sen lisäksi kierrättäminen arvioitiin hyvin usein parhaimmaksi tavaksi omien päästöjen vähennyksessä. Tosiasiassa kierrättämisen vaikutus on päästöjen kannalta varsin pieni.

Poliittisista puolueista perussuomalaisissa on selkeästi eniten vallalla ajattelu, että ilmastonmuutos johtuu pääosin tai täysin maapallon luonnollisesta kehityskulusta. Vastaavasti vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa ajatellaan keskimääräistä useammin, että ilmastonmuutos johtuu täysin ihmisen toiminnasta.

"On tavallista, että ihmiset valikoivat tietopaljoudesta asioita, jotka tukevat heidän omaa maailmankuvaansa. Vaikuttaa siltä, että vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat haluavat ylikorostaa ihmisten roolia ilmastonmuutoksessa ja perussuomalaisten kannattajat vähätellä sitä", tutkija Jussi Westinen toteaa tiedotteessa.

Kyselytutkimuksen tietotasokysymyksissä vihreiden kannattajat saivat eniten oikeita vastauksia. Myös kokoomuksen kannattajat menestyivät hyvin. Tutkimuksen mukaan hyvää menestystä selittää vihreiden ja kokoomuksen kannattajien korkea koulutustaso.

Tutkimuksen mukaan miehillä on naisia parempi tietämys ilmastoasioista. Kyselyssä miehistä 57 prosentilla ja naisista 42 prosentilla oli hyvät tai kiitettävät tiedot ilmastoon liittyvistä asioista. Vastaava ero naisten ja miesten välillä on tutkimuksen mukaan havaittavissa myös politiikkaa ja tiedettä koskevissa tiedoissa.

Paras ilmastotietämys on alle 50-vuotiailla. Toisin kuin voisi kuvitella, alle 30-vuotiaiden tietotaso ei tutkimuksen mukaan eroa muista alle 50-vuotiaista ikäryhmistä.

"Nuoret ovat tyypillisesti pärjänneet hyvin mitattaessa tieteellisen tiedon tasoa. Tämä tutkimus ei kuitenkaan anna pontta sille, että nuoret olisivat sen paremmin ilmastotietouden kuin asenteidensa osalta muita valveutuneempia", tutkija Annu Perälä sanoo tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistuneiden asennevertailu osoitti, että suomalaisilla riittää tahtoa ilmastotoimiin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat huolet ovat yhteiset. Suomalaisten tietotasossa ilmastoasioissa on vielä parannettavaa, mutta tutkijoiden mukaan askeleita oikeaan suuntaan ilmastonmuutoksen torjunnassa on jo otettu.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten motivaatiota ilmastotoimiin vahvistavat inhimilliset tekijät, kuten esimerkiksi omat lapset sekä taloudelliset tekijät.

"Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Käyttöä olisi konkreettiselle tiedolle tekojen kustannuksista, mittakaavasta ja vaikutuksista. Motivaatiota heikentää käsitys suomalaisten tekojen vähäisestä merkityksestä. Lisäksi erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, millaisia valmiuksia kansalaisilla on ilmastotekoihin", toteaa tutkija Tommi Lehtonen tiedotteessa.

Hankkeessa selvitettiin, mikä ilmastonmuutokseen liittyvissä tekijöissä yhdistää suomalaisia ja löytyykö suomalaisilta ilmastonmuutoksesta yhteneväistä ymmärrystä, jonka päälle päätöksiä voidaan perustaa. Kyselyyn vastasi helmi-maaliskuussa yli 4 000 suomalaista. Mukana oli kansalaisia, suuryritysten johtajia sekä kuntapäättäjiä.

Tutkimuksen teettivät maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, ammattiliittojen keskusjärjestö STTK, maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK), Kuntaliitto sekä Energiateollisuus. Hankkeen toteuttivat e2 Tutkimus ja Vaasan Yliopiston InnoLab.