päivän kysymys
Maastohiihto on Suomen aikuisväestön kolmanneksi suosituin liikuntamuoto. Vuoden 2006 Liikuntatutkimuksen mukaan 747 000 suomalaista hiihtää talvikaudella vähintään kolme kertaa viikossa.
Onko hiihto suosittu harrastus näkövammaisten keskuudessa, Suomen vammaisurheilu ja -liikunta Vau ry:n toiminnanjohtaja Riikka Juntunen?
Hiihtoa harrastavia näkövammaisia on satoja. Kilpatasolla hiihtää vajaa kymmenen näkövammaista.
Osa harrastajista on henkilöitä, jotka ovat hiihtäneet jo aiemmin ja joiden näkökyky on heikentynyt. Osa taas on syntymäsokeita ja innostunut hiihdosta näkövammaisurheilun kautta.
Minkälaista apua näkövammainen hiihtäjä tarvitsee?
Hiihtäjä tarvitsee oppaan. Opas hiihtää edellä, puhuu ja kertoo, mitä tulee vastaan. Alamäessä opas voi laskea näkövammaisen vieressä. Oppaan ja näkövammaisen välillä voi olla joustava köysi.
Kilpailuissa oppaalla on yleensä mikrofoni ja selässä kaiutin, jottei hänen tarvitse huutaa ohjeita.
Jotkut hiihtoa harrastavat näkövammaiset tuntevat lähilatunsa niin hyvin, etteivät he tarvitse opasta lainkaan.
Tarvitseeko opas koulutuksen?
Ei, työ tekijäänsä opettaa. Luottamus on tärkeintä. Opas on näkövammaisen silmä.
Kilpailuissa oppaan täytyy olla hiihtäjän tavoin huippukunnossa.
Mihin voi ilmoittautua, jos haluaa ruveta näkövammaisen hiihtäjän oppaaksi?
Oppaista on pulaa. Halukkaat voivat ilmoittautua joko Vau:hun tai paikalliseen näkövammaisyhdistykseen.
SUVI NIEMI
Vammaisten ja erityistä tukea
tarvitsevien lasten ja nuorten
Sporttiklubi järjestää talven aikana talviliikuntatapahtumia, joissa muun muassa näkövammaiset voivat
kokeilla talviliikuntalajeja.
Lumilauantai Sastamalan
Ellivuorella 9.2. klo 10–15
Lumisunnuntai Sotkamon
Vuokatissa 10.2. klo 10–15
Lumilauantai Leppävirran
Vesileppiksessä 23.2. klo 10–15