Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 69 -sopimuksen ratifiointi eli toimeenpano poistettiin päiväjärjestyksestä perjantaina eduskunnan täysistunnossa.
Sopimuksen kannattajat olivat pettyneitä ja turhautuneita. Sopimuksen toimeenpanoa on vatvottu jo neljännesvuosisata.
Saamelaisnuoret marssivat perjantaina mustiin pukeutuneina eduskuntatalon edustalle osoittamaan mieltään.
Mielenosoittajien mukaan saamelaisten näkemyksiä ei ole kunnioitettu heitä koskevien lakihankkeiden käsittelyssä.
He olivat kuitenkin toiveikkaita, että saamelaiskäräjälain kaatumisesta huolimatta ILO-sopimuksen toimeenpanosta saataisiin päätös.
Toimeenpanoa on jarruttanut erityisesti 14. artikla, jonka mukaan alkuperäis- ja heimokansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeudet maihin, joilla ne perinteisesti asuvat.
Saamelaiskäräjät hyväksyi kesäkuussa 2014 sopimuksen ratifiointiesityksen ja siihen liitettävän, maaoikeuksia koskevan selitysosan. Sen mukaan sopimus ei muuta saamelaisalueen maanomistusoloja eikä valtion ja yksityisten maiden omistusoikeuksiin kosketa.
Hallituksen esitys sisälsi muutoksen Metsähallituslakiin. Sen mukaan saamelaisten kotiseutualueilla valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä koskevassa suunnittelussa pitää aina ottaa huomioon vaikutukset saamelaisten kieleen ja kulttuuriin.
Monet Lapissa asuvat suomalaiset yrittäjät pelkäävät, että ILO-sopimuksen toimeenpano heikentää heidän mahdollisuuksiaan käyttää valtion maita.
Saamelaisasioiden puolesta taistellut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) aavisteli loppuviikosta, että ILO-sopimuksen ratifiointi siirtyy seuraavalle hallitukselle, sillä SDP päätyi lykkäyksen kannalle.
SUVI NIEMI