Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston puheenjohtaja: Turveyrittäjät eivät hyödy EU-rahoista lainkaan

Turveyrittäjien ahdinkoon ei EU-rahoista näytä olevan hyötyä, Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) työryhmän puheenjohtaja Asko Peltola sanoo.

Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Marko Vainionpää on samaa mieltä.

"Ainoa järkevä mahdollisuus on huoltovarmuuden ylläpitämiseksi pitää kiinni kahdeksan miljoonan megawattitunnin tuotannosta, jolla pienten turveyritysten ja lämpövoimaloiden toiminta turvataan." Tuotanto olisi puolet parin vuoden takaisesta määrästä.

JTF-rahasto soveltuu Peltolan mukaan esimerkiksi puolalaisten hiilikaivosmiesten uudelleenkoulutukseen, mutta ei yrittäjien, joilla on satoja tuhansia euroja elinkeinossaan kiinni.

"Turveala tarvitsee nopeita kansallisia toimia. Ainoa pieni välillinen apu olisi biokaasutuotanto, mikä on sekin pitkän tien takana", Peltola arvioi.

EU-rahaa on Suomelle tulossa 2,7 miljardia euroa. JTF-rahaston osuus vuosille 2021–2027 on 424 miljoonaa euroa.

JTF-työryhmien kokouksista eri puolilta maata kerrotaan, että turveyritykset eivät ole saamassa käytännössä euroakaan. Kasvihuonealalle on käymässä kehnosti samalla, kun energiaturpeen kannattamattomuuden vuoksi ei kannata avata soita kasvu- ja kuiviketurpeelle.

Vainionpään mukaan yksikään tuottaja ei lähde koulunpenkille, eikä JTF-rahaston apu auta, jos yrittäjällä on satoja tuhansia pääomaa kiinnikoneissa ja soissa. "Turpeen käytön jatkaminen on ainoa mahdollisuus."

"Kahdeksan miljoonan megawattitunnin tuottaminen merkitsee pienien tuottajien voimin melkoisia ponnistuksia, eikä silloin tarvita esillä ollutta koneiden romutuspalkkiota."

Turveyrittäjien mukaan 10 000 megawattitunnin verottomuuden suojaosa energialaitoksille pitäisi turvelaitokset käynnissä. Nykyisin pienet alle 5 000 megawattituntia vuodessa käyttävät laitokset eivät maksa turveveroa, mutta verottomuutta tulisi laajentaa kaikille toimijoille.

Turvevoimaloita tarvitaan myös huoltovarmuuden vuoksi, sillä sähkön tuonti voi jatkossa olla tiukassa, Vainonpää perustelee.

Turpeen käytön vähentäminen näkyy paikallisella tasolla, Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys kertoo.

Suhteessa alueen kokoon ylivoimaisesti suurin merkitys turvetoimialalla on maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ja seutukunnista Luoteis-Pirkanmaalla ja Haapavesi-Siikalatvalla.

Turvetoimiala työllistää Suomessa arvoketjussa 2 500 henkilötyövuotta, ja ala on keskittynyt muutamiin seutukuntiin.

Jos turpeen käyttö puolittuisi, laskisi esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla työllisten välitön määrä molemmissa maakunnissa reilut 100 henkilötyövuotta, ja välilliset vaikutukset mukaan luettuna runsas 200 henkilötyövuotta, eli yhteensä 400 henkilötyövuotta.

Korvaavat työpaikat eivät välttämättä synny samoille aloille kuin turpeesta katoavat, joten vaikutukset paikallisesti voivat jäädä pitkäaikaisiksi.