Sähkön hinta voi Suomessa nousta talvella taas yli kipukynnyksen – yksi syyllinen on vanha tuttu

Kohtuuhintaisen talvisähkön varmistaminen määräaikaisella sopimuksella alkaa olla vähintäänkin haasteellista. Futuurihinnat ovat nousseet keväästä huomattavasti, koska markkinahintojen ennakoidaan nousevan talvella korkeiksi.

Puolen vuoden suojauksen sai viime viikolla 13–14 sentillä kilowattitunnilta. Viime vuonna vastaavana aikana pörssisähkön keskihinta oli noin yhdeksän senttiä ja yhden kuukauden (helmikuu) korkein keskihinta yli 16 senttiä.

Suomen futuureja on nostanut on nostanut Norjan kuivuus. Se vaikuttaa varastoaltaiden tasoon ja sitä kautta sähkön hintaan talvella. Vielä tärkeämpi tekijä on ollut kaasun markkinatilanne Keski-Euroopassa.

Kaasun hinta on noussut kesällä poikkeuksellisen korkeaksi ja nousee lähes vääjäämättä edelleen. Se nostaa sähkön markkinahintaa, jonka Euroopassa määrää kallein tuotantomuoto, joka hyvin usein on kaasuvoima.

Kaasu maksaa Amsterdamin TTF-markkinapaikalla jo yli 60 euroa megawattitunnilta. Hintaa nostaa Hormuzinsalmen sulku. Noin viidennes maailman tarvitsemasta laivoilla kuljetettavasta LNG-kaasusta kulkee salmen kautta.

”Kuuman kesän vuoksi sähköä on kulunut normaalia enemmän. Samaan aikaan ydinvoimaa on ajettu alas viilennysongelmien vuoksi. Kaasun kysyntä on kasvanut”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä erittelee lisäsyitä korkealle hinnalle.

Kesäkuukausien korkea kaasun hinta on aiheuttanut kierteen, josta myös suomalaisen sähköasiakkaan pitää olla huolissaan. Euroopan kaasuvarastot ovat painuneet historiallisen alhaiselle tasolle.

Iso osa Saksan ostamasta LNG-kaasusta tulee uuden Brunsbüttelin terminaalin kautta. Kuva: Holger Weitzel

Energiayhtiöiden kaasubisnes perustuu yksinkertaiseen kesä-talvi-erotukseen: kesällä ostetaan halvalla ja talvella myydään kalliilla. Nyt erotus on sulanut eikä varastoja ole täytetty.

”Osin varastoja ei ole täytetty siksi, että kaasua on tarvittu normaalikesiä enemmän”, Leskeä muistuttaa.

Koko EU:ssa kaasua on varastoissa nyt keskimääräin 58 prosenttia koko kapasiteetista. Se on 16 prosenttiyksikköä alle vastaavan ajan keskiarvon ja alhaisin viiteentoista vuoteen.

Saksassa, joka on EU:n suurin kaasun käyttäjä, kaasuvarastojen taso on alle 50 prosenttia. Energiayhtiöt eivät osta, koska hinta on liian korkea ja tappioriski talven myynneille liian kova. Saksan hallitus ei puutu asiaan, koska pelkää, että hinta nousee entisestään kysyntäpiikin vuoksi.

Juuri näin kävi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022 ja kaasun tuonti Venäjältä tyrehtyi. Varastot täytettiin hallituksen mahtikäskyllä. Sekä kaasun että sähkön hinta kohosi pilviin. Koko markkina oli vähällä romahtaa.

EU velvoittaa jäsenmaat täyttämään varastot 1. marraskuuta mennessä. Tavoitetaso oli ennen Hormuzinsalmen sulkua 90 prosenttia. Sulun vuoksi se laskettiin 80 prosenttiin.

Suomessa Olkiluoto 3 -ydinvoimalan toimintavarmuus vaikuttaa merkittävästi sähkön markkinahintaan. Kuva: Seppo Pentti

Tavoitteeseen ei todennäköisesti lähikuukausina edes pyritä pääsemään korkean hinnan vuoksi. Ja vaikka päästäisiin, täyttäminen tulee kalliiksi, eli kaasun ja pörssisähkön hinta nousee. Sähkön korkea markkinahinta Euroopassa kirvelee myös Suomessa erityisesti tammi-helmikuussa, jos meillä ei samaan aikaan tuule, on kylmä ja sähköntuotannossa on ongelmia.

Periaatteessa Eurooppa selviää talven läpi vähäisin kolhuin myös nykyisellä varastotasolla. Riskit ovat kuitenkin suuria.

”Pelkästään katsomalla lukuja voi nähdä, että tiukkaa tekee”, Erfurtin yliopiston energiaturvallisuusasiantuntija Andreas Goldthau korostaa Süddeutsche Zeitungissa.

Jos talvi on kylmä, kaasua joudutaan ostamaan markkinoilta kalliilla hinnalla, koska varastot eivät riitä. Ja jos tilanne Hormuzinsalmella kärjistyy uudelleen, hinta nousee, koska saatavuus heikkenee.

Käytännössä koko Eurooppa kärsii edelleen Saksan energiapoliittisista virheistä. EU:n suurin kansantalous ei ole päässyt eroon kaasuriippuvuudestaan. Se syntyi, kun ydinvoimasta luovuttiin ja uusiutuvien osuutta lähdettiin kasvattamaan nopeasti.

Ennen oltiin riippuvaisia Venäjän kaasusta. Nyt on sama tilanne USA:n kanssa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 90 prosenttia Saksan tarvitsemasta LNG:stä tuli USA:sta.

Presidentin Donald Trumpin päätös hyökätä Iraniin sotki maailman öljymarkkinat eikä nopeaa helpotusta ole luvassa. Kuva: Timo Filpus

Saksalaiset energia-asiantuntijat muistuttavat, että varsinkin nykyhallinnon aikana USA-riippuvuus on riski, jolla voi olla dramaattisia hintavaikutuksia. Sellaisia, jotka nostavat myös suomalaisen kotitalouden ostaman sähkön hintaa.