Suur-Saimaalla Taipalsaarella vesi on matalalla. Raidat ison kivenjärkäleen kyljessä kertovat aiemmista vedenkorkeuksista. Kuva: Hanna Lensu
Tasan eivät käy vedet tänä syksynä: Pohjois-Karjalassa järvien pinnat harvinaisen matalalla, Länsi-Suomessa kärsitään tulvista
Vesitilanne vaikuttaa esimerkiksi energiatuotantoon, järvien kalakantoihin ja peltotöihin.Tilaajalle
Myös Etelä-Savossa, Juvalla, järvien pinta on alhaalla. Pahiten kuivuus näkyy kuitenkin Pohjois-Karjalassa. Kuva: Lari LievonenTulvakeskuksen mukaan järvien vedenpinnat ovat maan länsi- ja keskiosissa keskimääräistä ylempänä. Itä-Suomessa vedenpinnat ovat puolestaan matalalla, Pohjois-Karjalassa monin paikoin harvinaisen matalalla.
”Harvinainen kuivuus koskettaa lähinnä Pohjois-Karjalaa”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Myllyniemi kertoo, että tuolla alueella on heinäkuun puolenvälin jälkeen ollut vähäsateinen jakso. Samaan aikaan haihdunta on ollut suurta lämpimän sään vuoksi.
”Esimerkiksi itärajan tuntumassa sijaitsevalla Viiksinselällä vedenpinta on alimmillaan sitten vuoden 1962. Vuosina 2002–2003 oltiin samoissa lukemissa.”
”Sadesumma on harvinaisen pieni niiden tilastojen valossa, joita meillä on.” Harri Myllyniemi
Myllyniemen mukaan monista järvistä juoksutetaan ajoittain vettä, mutta tämä ei ole aiheuttanut järvien kuivuutta.
”Esimerkiksi Koitereesta, jonka pinta on niin ikään alhaalla, on juoksutettu vettä selvästi tavanomaista vähemmän.”
Syy Koitereen kuivuuteen löytyy poikkeuksellisen pienistä tulovirtaamista järveen viimeisten kahden kuukauden aikana.
”Sadesumma on harvinaisen pieni niiden tilastojen valossa, joita meillä on.”
Myllyniemi toteaa osaltaan tilanteeseen vaikuttavan sen, että maaperä jäi keväällä Pohjois-Karjalassa poikkeuksellisen kuivaksi.
Vaikka sademäärä on viime aikoina pienentynyt, märkyys maaperässä säilyy, koska syksyllä haihdunta on pientä.
Tilanne Suomen suurimalla järvellä, Saimaalla, ei sen sijaan ole erityisen poikkeuksellinen.
”Veden pinta on 15 senttimetriä tavanomaista alempana. Saimaa pidetään mahdollisimman luonnontilaisena. Vettä juoksutetaan vain, jos poikkeama veden pinnassa on yli puoli metriä.”
Saimaalla juoksutuksia tekevä Imatran vesivoimalaitos on Suomen suurin. Sen keskimääräinen vuosituotto riittää runsaan 50 000 sähkölämmitystalouden vuosikulutukseen.
”Ely-keskus antaa luvan poikkeusjuoksutuksiin ja niistä neuvotellaan aina myös Venäjän kanssa, koska Saimaa laskee Venäjän puolelle.”
”Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa sen sijaan on nyt poikkeuksellisen märkää ja runsaat sateet ovat aiheuttaneet jopa tulvia.”
Myllyniemi kertoo, että vaikka sademäärä on viime aikoina pienentynyt, märkyys maaperässä säilyy, koska syksyllä haihdunta on pientä.
”Tämän vuoksi esimerkiksi kipsin levitys pelloille on paikoin estynyt. Peltoja on ollut turha lähteä sotkemaan piloille.”
Vaasan alapuolella jokien pinta on noussut jopa kevättulvien tasolle.
”Esimerkiksi Närpiönjoki, Lapväärtinjoki ja Kyrönjoki ovat olleet tulvakorkeudessa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen pinta on ollut keskimääräisessä tulvakorkeudessa.”
Ely-keskukset antavat luvat poikkeusjuoksutuksiin. Kuvituskuva Kuva: Lari LievonenMyllyniemi kertoo, että Pohjois-Karjalassa havaittu kuivuus nostaa happikadon riskiä järvessä, mikäli järven vesi jäätyy veden ollessa alhaalla.
”Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi kalakantoihin.”
Läntisen Suomen runsaat sateet aiheuttavat erilaista harmia.
”Sellaisilta pelloilta, jotka eivät ole kasvipeitteisiä, huuhtoutuu sateen mukana ravinteita vesistöihin.”
- Osaston luetuimmat
