Sote voi lisätä kriisikuntia
Hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen (sote) on tarkoitus parantaa palveluita, lisätä tasa-arvoa ja säästää yhteiskunnan rahaa, mutta yksittäisiä kuntia se voi syöstä talouskriisiin.
Sote-uudistus tarkoittaa sitä, että kunta maksaa, mutta ei välttämättä tuota palveluja eikä saa verotuloja. Kuva: Pekka Fali”Sote-uudistuksen suurin ongelma on taloussäädösten keskeneräisyys”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo MT:lle.
”Kunnille on soten lisäksi tulossa muun muassa valtionosuuksien leikkauksia ja työmarkkinatukiuudistuksen lisävelvoitteita. Pelkään, että kuntarakenne eriytyy, rakennemuutospaikkakunnat kärsivät eniten kärsivät ja kriisimenettelyyn joutuvien kuntien määrä kasvaa.”
Hallitus antaa sote-esityksensä eduskunnan käsiteltäväksi ensi torstaina. Samalla oli määrä julkaista kuntakohtaiset kustannuslaskelmat, mutta sote-ohjausryhmässä istuneen kansanedustaja Juha Rehulan (kesk.) mukaan ne julkistetaan vasta, kun eduskunta on hyväksynyt lain. Hän ennakoi, että niistä nousee myrsky.
Halvimmalla sote-palvelunsa hoitaneet joutuvat maksumiehiksi, enimmillään yli 400 euroa asukasta kohti.
Myös sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto varoittaa kuntien talousahdingosta.
"Tämä on keino kiristää ja ajaa kuntia yhteen. Näyttö siitä, että isommat organisaatiot toimisivat edullisemmin lähipalveluissa, on olematonta.”
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskisen (sd.) mukaan sote-uudistus ei ole läpihuutojuttu. Punnittavina ovat kuntalaisten äänen kuuluminen isoissa kuntayhtymissä, yhdenvertaisten palvelujen takaaminen viidellä sote-alueella ja hyvä hallinto.
”Tehtävä on työteliäs”, Koskinen sanoi torstaina MT:lle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat