Maanomistajat voisivat saada hiilensidonnalleen ostajan esimerkiksi S-ryhmästä – nyt on luotava selkeät säännöt

Maanomistajat ovat kiinnostuneita lisätienesteistä, joita hiilensidonta metsiin ja peltoihin voi tuoda. MTK:n toiminnanjohtajan Jyrki Wallinin mukaan päästökauppasektorin ulkopuoliseen hiilikauppaan tarvitaan sääntelyä ja liiketoimintamalleja. Järjestö tukee hiilikaupan kehittämistä, jotta ilmastotyöstä tulisi kiinteämpi osa alkutuotantoa.

Aiheesta keskusteltiin tiistaina Hiilensidonta 2021 -päivässä, jota MTK oli mukana järjestämässä.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta 15 vuotta aiemmin kuin EU, joten asioita joudutaan ratkomaan täällä etunenässä. Vapaaehtoisessa hiilikaupassa raha tulee useimmiten yrityksiltä ja muilta yksityisiltä tahoilta. Wallin huomauttaa, että valtion varoilla ei voida rahoittaa kaikkea ilmastotyötä.

Toistaiseksi EU:n ilmastopolitiikastakaan ei ole kummunnut taloudellisia kannustimia maanomistajien innostamiseksi. Suomessa ympäristöministeriö pohtii, millaista sääntelyä hiilikauppaan tarvitaan.

Hiilimarkkinoille on syntynyt Suomessa joukko pieniä yrityksiä. Niiden kautta ostaja voi sitoa hiiltä esimerkiksi soihin ja metsiin, tulevaisuudessa kenties peltoihinkin.

Toimintamallit vakiinnuttavat pikkuhiljaa asemaansa, mutta Wallinin mukaan markkinat on vakuutettava toiminnan laadusta. Hiilen sitoutumisen on oltava todennettavasti lisäistä eli sellaista, ettei sitä tapahtuisi ilman projektia ja rahoitusta.

"Myös maanomistajat on vakuutettava toiminnan järkevyydestä ja heille kuuluu selvä korvaus tehdystä työstä."

Wallinin mukaan osviittaa hinnoitteluun voi hakea siitä, että päästöoikeuden hinta hipoo 50 euroa EU:n päästökaupassa.

Maatiloilla toimet, jotka lisäävät hiilen sitoutumista peltoihin hyödyttävät viljelijöitä muun muassa suurempina satoina ja pienenevänä lannoitustarpeena. Johtava asiantuntija Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta kiteyttää, että lisätulo ilmastotöistä voi tulla viljelijälle monessa muodossa: satoisuuden paranemisen lisäksi hiilensidontaan kannustavista tuista ja "hyvän viljelykäytännön" tuotteista, joista maksetaan korkeampaa hintaa.

Suomalainen S-ryhmä pyrkii hiilinegatiiviseksi jo vuonna 2025. SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo, että S-ryhmä on käyttänyt toistaiseksi päästöjensä kompensoinnissa ulkomaisia hiilensidontahankkeita, koska ne ovat sertifioituja.

"Mieluummin kompensoisimme Suomessa. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan", Elomaa toteaa.

Fabien Ramos Euroopan komissiosta katsoo, että hiilensidonnalle on saatava kattava ja kunnollinen sertifiointijärjestelmä hiilensidonnan todentamiseksi ja hiilikaupan käymiseksi.

Lue myös:

"Nyt puut kasvavat ihan eri tavalla" – Eemeli Piesala lannoitti metsänsä ja saa hiilensidontakorvausta lisäkasvusta