Tulvavaara siirtyy kohti pohjoista
Pasontie Kiimingin Ylikylässä oli torstaina poikki. Markku Määttä joutui kahlaamaan. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
Pohjois-Pohjanmaan jokien vedet ovat edelleen korkealla, ja paljon peltoja on veden alla etenkin Siikajoen varrella. Kiiminkijoella veden nousu on katkonut kymmenkunta tietä, ja monet talot ovat joutuneet eristyksiin.
Rakennuttamispäällikkö Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta sanoo, että jääpatojen vaara Kiiminkijoella on ohi, mutta virtaamat ovat edelleen tulvalukemissa.
Oulun eteläpuolella Siika-, Kala- ja Pyhäjokien virtaamat ovat kääntyneet laskuun, ja tuhansien hehtaarien tulva-alueet ovat alkaneet pienentyä. Utriaisen mukaan Siikajoen virtaama on kuitenkin edelleen suuri.
Seuraavaksi tulvaa ennustellaan Kuivajoen ja Iijoen varteen.
”Siellä on lunta paljon enemmän kuin etelämpänä, ja lumen vesiarvo on todella korkea.”
Iijoella ja Kuivajoella tulvahuiput ovat luultavimmin toukokuun puolivälissä ja Simojoella toukokuun loppupuolella. Niistä voi tulla tavanomaista pahempia.
Simojoella jäänlähtö on alkanut, ja jääpatojen uhka on olemassa. Myös Kuivajoella, Olhavanjoella ja Iijoen sivuhaarassa Siuruanjoella saattaa seuraavan viikon aikana muodostua jääpatoja.
Utriaisen mukaan viilenevä sää hidastaa lumien sulamista ja ainakin siirtää tulvahuippua.
Pahinta olisi jos tulisi lämmin sadejakso. Lumet sulaisivat nopeasti eikä vesi mahtuisi jokiuomiin.
Toistaiseksi suurilta vahingoilta on vältytty. Yhtään asuinrakennusta ei ole kastunut.
Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksessa tulvatilannetta seuraa ”puolenkymmentä miestä”. Työtä tehdään yhdessä pelastusviranomaisten kanssa.
Tavallisesti jokien jääpatoja torjutaan sahaamalla kevätjäitä sieltä, minne patojen tiedetään helposti muodostuvan. Tänä keväänä sahaaminen jäi vähiin, sillä jäät eivät kantaneet sahauskonetta.
Lounaisrannikolla ja Etelä-Pohjanmaalla huhtikuun virtaamahuiput jäivät maaliskuisia pienemmiksi.
Ylä-Savossa tulvatilanne on vielä pahenemaan päin. Latvavesien virtaamat pienentyvät, mutta järvialtaiden vedenpinta nousee, vesistöinsinööri Ilkka Maksimainen Pohjois-Savon elykeskuksesta kertoo.
Kovin pahaa tulvaa ei liene näkyvissä.
”Joitakin soittoja on tullut, että laiturin päällä on parikymmentä senttiä vettä. Varsinaiset vahingot ovat kuitenkin jääneet yksittäisiksi.”
Joitakin pieniä yksityisteitä on poikki veden nousun vuoksi.
”Tulva näyttää nyt pahalta, koska vesi ei ole noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana kovin korkealle”, Maksimainen kuvaa.
Vuonna 2000 oltiin kuitenkin puolisen metriä nykyistä (torstain tilannetta) korkeammalla. Silloinkaan ei pahoja vahinkoja tullut, ja sekin tulva mahtuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa toistuviin.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat