Kauhavan Lentosotakoulu täyttää erinomaisesti kaikki kansalliselta lentokoulutusyhteistyöltä vaadittavat keskeiset reunaehdot ja vaatimukset, jotka puolustusministeriön asettama työryhmä (2012) määritti.
Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia toteuttaa Suomen siviili- ja sotilasilmailun alkeis- ja peruslentokoulutus keskitetysti ja mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Tärkein kriteeri oli, että toiminnan tulee perustua pääosin olemassa oleviin rakenteisiin.
Kauhavan Lentosotakouluun on investoitu viime vuosien aikana yli 17,5 miljoonaa euroa, viimeksi huoltorakennuksen ja muonituskeskuksen remonttiin kolme miljoonaa euroa.
Ammattilaisten arvioima pakollinen lisäinvestointi olisi vain kiitoradan päällystäminen, jonka vaikutusaika on 15 vuotta ja kustannusarvio 3,5 miljoonaa euroa. Kiinteistön välttämättömiin pieninvestointeihin on tarvetta vain 20 000 euron edestä.
Kauhavan Lentosotakoulu ympäristöineen oli pitkään varteenotettava vaihtoehto sotilasilmailun koulutuspaikaksi kahdelletoista Euroopan valtiolle. Pontta pyrkimyksille antoi muun muassa eurooppalaisen Lloyd’s Register Quality Assurancen myöntämä laatutunnustus.
Kaikille konetyypeille soveltuvan kiitoradan pituuden lisäksi Kauhavan ylivertaisena etuna oli sekä kooltaan että toimintavarmuudeltaan ainutlaatuinen ilmatila. Myös täysin muuttovalmiit hallit ja rakennukset sekä harjoitusalueiden läheisyys antaisivat toiminnalle erinomaiset olosuhteet.
Onko Suomella todella varaa hylätä sadan miljoonan euron arvoinen lentokenttä, hylätä tällaisina aikoina osa Ilmavoimien kriisiajan tukeutumisverkkoa?
Eikö olisi aika suunnitella lakkautettavan Malmin lentokentän ja Porissa sijaitsevan Suomen Ilmailuopiston toimintojen sekä Patrian alkeislentokoulutuksen keskittämistä mietinnön mukaan yhdeksi lentokoulutusyksiköksi – nimenomaan Kauhavalle?
Olli Nieminen
puheenjohtaja
LeSk:n Perinneyhdistys ry
Kauhava