Museojuna Ukko-Pekka sytytti kolme maastopaloa reitillään Ylä-Savossa

Museojuna Ukko-Pekka aiheutti perjantaina kolme maastopaloa ja parin tunnin viivytyksen kaukojunaliikenteeseen Ylä-Savossa liikkuessaan.

Sonkajärven palomestari Antero Oikarinen kertoo STT:lle, että alustavan tiedon mukaan palot sytyttäneet kipinät olivat peräisin jossakin vaunussa olleesta laakeriviasta.

Maastopalot syttyivät puolenpäivän aikaan Sukevan ja Iisalmen välisen rataosuuden varrella sen jälkeen, kun Ukko-Pekka oli ajanut alueen läpi. Oikarisen mukaan paloista kaksi oli pieniä, yksi vähän isompi. Sammutustöihin kului kaikkiaan parisen tuntia, ja apuun hälytettiin Sukevan ja Vieremän sammutusyksiköt. Palot sijaitsivat noin 15 kilometrin matkalla.

"Isomman palon sammutuksessa meidän piti katkaista raideliikenne, mikä sitten vaikutti kaukojuniin. Katkos kesti parisen tuntia", Oikarinen arvioi.

Pohjois-Savossa oli perjantaina voimassa metsäpalovaroitus.

Asiasta kertoi aiemmin Kainuun Sanomat ja Savon Sanomat. Lehden mukaan Ukko-Pekan aiheuttamat maastopalot viivästyttivät Oulusta Helsinkiin matkalla ollutta Intercityä kaksi ja puoli tuntia. Lisäksi Helsingistä Ouluun kulkenut Intercity myöhästyi reilun tunnin.

Ukko-Pekka on yhdistetty maastopaloihin aiemminkin. Muun muassa kesällä 2015 Heinolan keskustassa paloi parisataa neliömetriä junaradan viereistä nurmikkoa. Hetki ennen paloa Heinolan asemalta oli lähtenyt Lahtea kohti museojuna Ukko-Pekka.

Palo saatiin nopeasti sammumaan, mutta päivystävä palomestari Petteri Haverinen sanoi tuolloin, että ratapenkan syttyminen höyryveturin kipinästä on jokakesäinen ilmiö.

"Piipusta lentää aika paljon nokea ja kipinöitä. Aikoinaan, kun höyryvetureita oli enemmän, maastopalot olivat hyvin yleisiä", hän kertoi.

Raskas pikajunaveturi Hr1 eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka oli Valtion rautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Tyyppiä on rakennettu kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina 1937–1957.