Holokaustin kiistäminen aiotaan lisätä rikoslakiin

Hallitus esittää, että rikoslakiin lisätään erillinen rangaistussäännös holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisestä. Kiistäminen olisi virallisen syytteen alainen rikos, josta tuomittaisiin sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Rangaistussäännös koskisi joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen, hyökkäysrikoksen ja sotarikoksen julkista kiistämistä, puolustelemista ja vakavaa vähättelemistä. Myös oikeushenkilö voisi joutua rangaistusvastuuseen.

Esityksen taustalla on EU:n rasisminvastainen puitepäätös vuodelta 2008. Sen tavoite on varmistaa, että vakavimmat rasismi- ja muukalaisvihatapaukset ovat kaikkialla EU:ssa rikosoikeudellisesti rangaistavia.

EU-komissio on vuonna 2021 käynnistänyt Suomea vastaan rikkomusmenettelyn puitepäätöksen täytäntöönpanosta. Holokaustin ja muiden vastaavien rikosten vähättelystä ei ollut Suomen rikoslaissa säädetty riittävän tiukasti.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle torstaina. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä.

Oikeusministeriön mukaan säännöksellä ei olisi tarkoitus rajata asiallista keskustelua yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista tai historiallisista tapahtumista tai niiden tulkinnasta.

Rangaistavaa ei olisi esimerkiksi joukkotuhontarikoksiin johtaneiden syiden tai niitä koskevien tuomioistuinratkaisujen asiallinen julkinen analysointi tai kritisointi. Valmistelussa on oikeusministeriön mukaan kiinnitetty erityistä huomiota sananvapauden turvaamiseen.

Lisäksi säännös koskisi vain sellaisten rikosten kiistämistä, jotka on todettu tapahtuneiksi tunnustetussa kansainvälisessä tuomioistuimessa.

Ministeriön mukaan Suomi aikoo hyödyntää laajasti puitepäätöksessä säädetyt mahdollisuudet rajata rangaistavuuden alaa.