Talous voisi toimia toisinkin – "Yhdessä tehty hyvinvointi kaikille", ekonomisti Jussi Ahokas kiteyttää

Sunnuntain vaalien jälkeen Suomeen perustetaan uusia hallintoalueita. Niiden tehtävä, ainakin nimellisesti, on kansalaisten hyvinvoinnin takaaminen.

Siinäpä on tuttu ja miellyttävä sana: hyvinvointi.

Aiheesta puhuminen on ollut suomalaisten poliitikkojen suosiossa jo yli puoli vuosisataa. Tuoreempi ilmiö on, että myös taloustieteilijät ovat alkaneet puhua hyvinvointitaloudesta.

”Määritelmiä on lukuisia, mutta niitä yhdistää ajatus taloudesta toimintana, jonka lähtökohta ja päämäärä ovat hyvinvoinnin edistäminen”, ekonomisti ja tutkija Jussi Ahokas sanoo.

Ahokas on ollut pohtimassa hyvinvointitaloutta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestön Sosten pääekonomistina. Vuosien varrella käsite on kiteytynyt hänelle neljään seikkaan: oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja osallisuus.

Vuodenvaihteessa Ahokas siirtyi tutkijaksi BIOS-yksikköön. Siellä pohdinnan aiheet laajenevat koskemaan muun muassa luonnonvarataloutta.

Teams-puhelun sumuista taustaa vasten Ahokkaasta näkyy pelkkä pää ja ylävartalo. Virtuaalitapaamiset ovat yksi koronaepidemian lieveilmiöistä, jos kohta kesyimmästä päästä.

Pandemian hoito on mennyt sote-alaa tuntevan Ahokkaan mielestä kelvollisesti Suomessa. Hänen mukaansa sekä instituutiot että kansalaiset ovat resilienttejä – siis sitkeitä.

Mullistusten hetkellä sisu ja henkinen kantti auttavat selviämään. Huoleen on silti syytä, Ahokas arvioi.

Eripuraisuus ja vastakkainasettelu rapauttavat henkistä hyvinvointia ja samaan aikaan yhteiskunnallista resilienssiä. Liialliseen riitelyyn ei olisi varaa. Kriisit tuskin helpottavat tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Ahokkaan mukaan resilienssiä voi kuitenkin myös vahvistaa. Yllättävät ja voimakkaat rakennemuutokset saattavat järkyttää. Muutoksesta kertominen ja siihen valmistaminen ja sen nopeuden hillintä antavat ihmisille aikaa tottua uuteen tilanteeseen.

Yllättävä ja nopea muutos voi sen sijaan ajaa ahtaalle. Niin kävi esimerkiksi turveyrittäjille keväällä 2021.

Alalla työskentelevät ihmiset uskoivat energiakäytön päättyvän vuosikymmenen lopulla. Puheet siirtymäajasta ja hallitusta alasajosta olivat antaneet kuvan sen suuntaisesta aikataulusta. Huimaksi kohonnut päästöoikeuden hinta ja politiikan suunnanmuutos käänsivät tilanteen. Hillityn alasajon sijaan tuli romahdus.

Ahokkaan mielestä tilanne kärjistyi osin politikoinnin vuoksi. Elinkeinon ympärillä käytiin tiukkaa keskustelua puolesta ja vastaan. Silloin ei valmistauduttu riittävästi tilanteeseen, jossa tuotanto loppuu nopeammin kuin on luvattu.

”Politiikan ja lupausten pitäisi olla eteenpäin katsovia ja realistisia. Ei sanota, että 'kaksikymmentä vuotta sama meno jatkuu', jos näköpiirissä on, että kahden vuoden päästä kaikki tuet häviävät. Poliittisista syistä ei pitäisi antaa liioiteltuja lupauksia”, Ahokas painottaa.

Yhtä kaikki, viime kevään budjettiriihessä tehty päätös turvealan sopeutustuista oli hänen mukaansa esimerkki hyvinvointilähtöisestä siirtymäpolitiikasta.

”Jossain muussa maassa valtio olisi voinut sanoa yrittäjille, että näin nyt kävi ja teidän olisi pitänyt tiedostaa riskit, mutta eihän Suomessa näin toimita.”

Suomessa hyvinvointia edistävällä politiikalla on pitkät perinteet. Poliittinen kulttuurimme ei kuitenkaan ole ainoa laatuaan.

Suomi on yhtenä jäsenenä Wellbeing Economy Governments -nimisessä hallitusten verkostossa. Siihen kuuluvat myös Skotlanti, Islanti, Wales ja Uusi-Seelanti. Kanada ja Norja ovat omissa parlamenteissaan muotoilleet hyvinvointitaloudelle perustuvia ohjelmia.

Myös vaikutusvaltainen keskustelufoorumi Rooman Klubi sekä Maailman terveysjärjestö WHO ovat puhuneet hyvinvoinnista talouden perustana. Ahokkaan mukaan muutkin kuin valtiot voivat toimia hyvinvointitalouden periaatteiden mukaan.

”Suomessa esimerkiksi urheiluseurat ja sote-järjestöt toteuttavat monesti näitä periaatteita. Tällainen hyvinvointilähtöinen toiminta on monelle suomalaiselle osa jokapäiväistä elämää jo nyt.”

Valtiorajat ylittävä hyvinvointipolitiikka on sen sijaan huonossa huudossa. Suomessa tämä näkyy muun muassa EU:n yhteisvastuiden vastustuksena ministeriöitä myöten.

Toisinaan EU:n taloussäännöt voivat luoda kurjuutta.

”Eurokriisin aikaan Kreikan pelastuspaketin ehtoja ei sorvattu yhdenkään kreikkalaisen hyvinvointia ajatellen”, Ahokas moittii.

Ahokkaan mukaan hyvinvointitalouteen liittyy ajatus talousmallin eettisestä muutoksesta. Mutta miksi mallia pitäisi muuttaa? Maailmansotien jälkeen suomalaisten elämästä on tullut helppoa ja yltäkylläistä. Eikö hyvinvointi muka ole lisääntynyt samaan aikaan?

”Keskellä kaikkea tätä suurta varallisuutta hyvän elämän edellytykset eivät silti ole Suomessakaan toteutuneet kaikille ihmisille. Kansainvälisesti ekologinen kriisi on myös ollut herätys, että emme voi tehdä aineellista hyvinvointia millä tahansa ehdoilla. Ja kun visio on 'yhdessä tehty hyvinvointi kaikille', niin myös tulevat sukupolvet ja luonto on sisällytettävä siihen”, Ahokas vastaa.

Luonnon ja ympäristön hyvinvointi on vuosi vuodelta noussut yhä merkittävämmäksi kysymykseksi. Niin myös hyvinvointitaloudesta keskusteltaessa, Ahokas sanoo.

Uusi tehtävä BIOS-yksikön ekonomistina tarjoaa mahdollisuuden laajentaa hyvinvointitalouden käsitettä luonnonvarojen käyttöön.

”Tulevina vuosina hyvinvointitalouden on otettava entistä enemmän huomioon luonnon hyvinvointi, ekologinen kestävyys ja luonnonvarojen sopiva käyttö.”, Ahokas summaa.

Esimerkiksi oikeudenmukaisesta siirtymästä puhuttaessa hyvinvointitalouden periaatteet ovat tärkeitä. Ihmisillä on oltava tunne, että he voivat osallistua ja että heitä kohdellaan reilusti. Suurten muutosten aikana se on erityisen tärkeää.

Uudenlaisen talouden tutkija

Talousjärjestelmän perustana voisi olla moniulotteinen hyvinvoinnin edistäminen, ekonomisti Jussi Ahokas sanoo. Hänen mukaansa kriisien hetkellä luottamus on erityisen tärkeää.

• Jussi Ahokas on yhteiskuntatieteiden maisteri ja BIOS-yksikön ekonomisti.
• Syntyi vuonna 1982 Kemijärvellä.
• Opiskellut Jyväskylän yliopistossa kansantalous­tiedettä.
• Tutkinut Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:issa muun muassa Suomen elinkeinorakennetta.
• Toiminut sosiaali- ja terveysalan järjestöjen katto­järjestön Sosten pääekonomistina.
• Tekee Itä-Suomen yliopistoon poliittisen talouden väitöskirjaa John Maynard Keynesin talousajattelun vaikutuksista Suomessa.
• Pelannut opiskeluaikoinaan jääkiekkoa aladivaritasolla Vaajakosken Pelikaaneissa.
• Harrastaa sienestystä ja kuntoliikuntaa.
• Perheeseen kuuluvat vaimo ja lapsi.