Kotimainen pitää olla koirankin - karjalankarhukoirassa sykähdyttää sen hirven käsittelytaito
Valtakunnallisena koiranpäivänä tehdään tunnetuksi kotimaisia koirarotuja.
Karjalankarhukoira Molssin Rana on Risto Ikosen kasvatti, joka on tullut pennutuksen ajaksi Ikosen luo Ilomantsiin. ”Kasvatustyötä tehdään yhteistyössä, ei yksin.”Tänään vietetään valtakunnallista koiranpäivää, jonka teemana on hyvää elämää koiran kanssa – kotimaiset rodut kansallisaarteinamme.
Kotimaisia rotuja on yhteensä viisi: suomenpystykorva, karjalankarhukoira, suomenajokoira, suomenlapinkoira ja lapinporokoira.
Kennelliiton tavoitteena on tehdä koiranpäivä tunnetuksi ja saada se virallisesti almanakkaan.
Karjalasta kotoisin oleva karjalankarhukoira on kotimainen koirarotu, joka vietti 80-vuotisjuhlavuottaan viime vuonna. Se on kaiken viljan koira, monen eri riistalajin jahtiin, kuvailee rotua Molssin -kennelnimellä kasvattava Risto Ikonen Ilomantsista.
Hirvijahti on karhukoiran leipälaji karhujahdin ohella, mutta se haukkuu myös metsäkanalinnut, noutaa sorsat ja on apuna pienpetojahdissa.
Hänelle rotuvalinnassa rodun kotimaisuudella oli suuri merkitys.
Karjalankarhukoiran kanssa metsästyksessä Ikosta sykähdyttää koirien hirven käsittelytaito. Ne työskentelevät ilmavainuisesti, hirven ne haukkuvat edestä, eikä niiden tapa työskennellä hirven kanssa ole hyökkäävä.
Karhujahti on oma lukunsa. Siellä karhukoira on terävä ja räväkkä.
Jämtlanninpystykorvaa ja harmaata norjanhirvikoiraa sekä karjalankarhukoiraa vertaillaan mielellään keskenään.
Ikosen mukaan pitkäjänteinen jalostustyö on tuottanut tulosta. Koetilastojenkin valossa karhukoira painii nykyään samassa sarjassa harmaan norjanhirvikoiran kanssa, jämtlanninpystykorva on näitä kahta rotua hieman edellä.
”Rotuja vertaillessa kannattaa myös huomioida niiden historia. Harmaata norjanhirvikoiraa ja jämtlanninpystykorvaa on jalostettu huomattavasti pitempään Ruotsissa ja Norjassa kuin rotuna nuorta karjalankarhukoiraa.”
Ikonen on hirvenhaukkukokeiden ja karhunhaukun taipumuskokeiden ylituomari. Hän sanoo, että esimerkiksi käyttövalionarttuja ei ole koskaan ollut niin paljon karhukoirakannassa kuin nyt.
Koe- ja jalostustilastoja selaillessa hänet saa hykertelemään erityisesti yksi karjalankarhukoira: viisivuotias Sutki-uros, jolla on 21 koekäyntiä hirvenhaukkukokeissa ja yhtä monta ykköstä.
”Karhukoirien metsästystaipumukset ja terveystilanne ovat hyvällä tolalla. Nyt pitää kasvattajien vain malttaa, pentumäärää ei saa kasvattaa terveyden kustannuksella.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat