Maatalouden luopumistukijärjestelmä on vaarassa loppua EU-komission vastustukseen.
”EU:n tavoitteena on työurien pidentäminen. Luopumistuen kaltaiset varhaiseläkejärjestelmät eivät oikein sovi yhteen sen tavoitteen kanssa”, EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸in kabinettipäällikkö Georg Häusler sanoo.
Torstaina EU:n yhteisen maatalouspolitiikan 50-vuotisseminaarissa Helsingissä puhuneen Häuslerin mukaan jatkossa komissio hyväksyisi luopumistuet enää ainoastaan Itä- ja Etelä-Euroopan muutaman hehtaarin pikkutiloilla.
”Tällä hetkellä luopumistuen jatko näyttää aika huonolta. Komission Cap-esityksessä ei sitä ole, eikä Euroopan parlamentistakaan näytä tulevan tukea järjestelmän jatkumiselle”, MTK:n maatalouslinjan johtaja Seppo Aaltonen kertoo.
Aaltosen mukaan luopumistukea tarvittaisiin jatkossakin kipeästi.
”Se mahdollistaa oikea-aikaiset sukupolvenvaihdokset ja maatalouden rakennekehityksen jatkumisen.”
Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.) mukaan on kuitenkin vielä mahdollista, että luopumistuki saataisiin mukaan EU:n maatalousuudistukseen.
”Tilanne on vaikea, mutta ei täysin toivoton.”
Luopumistukea maksetaan nykyisin reilulle 6 300 tuotannon lopettaneelle viljelijälle yhteensä noin 72 miljoonaa euroa vuodessa.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, eli Cap täyttää tänä vuonna 50 vuotta.
Aluksi maatalouspolitiikan tavoitteena oli lisätä tuotantoa sodan köyhdyttämässä Euroopassa. Sitten pääasiaksi muodostui ylituotannon rajoittaminen ja vapaakauppaan sopeutuminen.
2000-luvun maatalousuudistuksissa yhä tärkeämpään rooliin on noussut niin sanottujen julkishyödykkeiden tuottaminen, eli esimerkiksi ympäristönsuojelu ja maisemanhoito.
Koko ajan tavoitteena on ollut myös kasvattaa eurooppalaisen maataloustuotannon kilpailukykyä ja tuottavuutta.
”Kaikista vastaväitteistä huolimatta näyttää siltä, että yhteinen maatalouspolitiikka on toiminut kohtuullisen hyvin. Tällä hetkellä eurooppalaisella maataloudella menee itse asiassa paremmin kuin monilla muilla talouden sektoreilla”, Häusler muistuttaa.
Nyt käynnissä olevan maatalousuudistuksen keskeinen teema on ollut niin sanottu viherryttäminen. Häuslerin mukaan ympäristötoimenpiteille on tarvetta varsinkin Keski-Euroopan tehotuotantoalueilla, kuten Benelux-maissa, Englannissa, Pohjois-Ranskassa ja Etelä-Ruotsissa.
”Suomessa on jo tehty paljon ympäristötukiohjelman puitteissa, mutta tilanne ei ole sama kaikkialla EU:ssa.”
Hänen mukaansa on selvää, että myös ympäristötuen vaatimukset kasvavat, kun perusvaatimuksetkin ympäristöasioissa tiukkenevat. ”Suomea ei kuitenkaan pitäisi rangaista siitä, että se on hoitanut ympäristöasiat hyvin tähänkin asti.”
Etelä-Suomen 141-tuen jatkoon Häusler ei vielä halunnut ottaa kantaa, mutta hänen mukaansa komissio suhtautuu neuvotteluihin avoimesti.
”Odotamme ensin, että Suomelta tulee asiasta selvitys ja virallinen pyyntö. Viime kerralla lähdettiin siitä, että tuen taso on laskeva, mutta katsotaan mikä on Suomen toive tällä kertaa”, Häusler sanoo.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan ensin pitää katsoa, mikä on Cap-uudistuksen lopputulos ja lähteä sitten neuvottelemaan 141-tuesta.
”Vielä on turhan monta avointa kysymystä, mutta selvää on, että tiukat neuvottelut siitä on luvassa.”
NIKLAS HOLMBERG