Lukijalta: "Tällä epäortodoksisella menetelmällä voisimme vastoin yleistä uskomusta edistää hiilineutraalia Suomea"

Suomen metsät sisältävät noin 2 500 miljoonaa kuutiometriä puuta. Niiden kasvu on 107 ja hyötykäyttö noin 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suot muodostavat lähes kolmanneksen maamme pinta-alasta. Jääkauden jälkeen on soiden alle muodostunut noin 70 000 miljoonan kuution turvevaranto. Vaikka sen kasvunopeus on hitaampi kuin puuston, suomaat ovat osa Suomen elollista luontoa. Turvetta käytetään 25 miljoonaa kuutiota vuodessa. Suopinta-alasta alle prosentti on tuotannollisessa käytössä.

Kun pyrimme torjumaan ilmastomuutosta, on huomioitava, että sekä kasvava puusto ja suot muodostavat hiilinielun, jonka suuruus riippuu kasvavan alueen pinta-alasta. Ilmastomuutoksen torjunnan kannalta on yhdentekevää toimivatko metsät tai suot hiilinieluna. Turpeen poltto ei ole sen syntisempää kuin puun.

On selvää että metsäteollisuuden tuotantolaitoksissa kuten sellutehtailla ja sahoilla syntyvä jätepuu hyödynnetään energiana. Sen sijaan ei ole itsestään selvä hiilinielujen muodostumisen kannalta, että kasvavaa metsää haketetaan energiaksi, varsinkin alueilla, jossa on paljon turvevaroja.

Yksi hehtaari metsää tai suota sitoo keskimäärin noin 4,5 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Kasvavien metsiemme kokonaispinta-ala on noin 22,5 miljoonaa hehtaaria. Mikäli vuosittain hakattavia pinta-aloja vähennetään viisi prosenttia eli 1,125 miljoonaa hehtaaria, poistuu metsistä vuosittain noin 4,75 miljoonaa kuutiota vähemmän puuta. Vastaavan määrän energiaturvetta voidaan vuosittain nostaa 0,012 miljoonan (12 000) hehtaarin alueelta.

Tämän toimenpiteen ansiosta hiilidioksidia sitoutuu kahdenkymmenen vuoden aikana maahan noin 80 miljoonaa tonnia enemmän kuin jos energiapuun/turpeen käyttösuhde säilytetään nykyisellään. Tällä epäortodoksisella menetelmällä voisimme vastoin yleistä uskomusta edistää hiilineutraalisen statuksen saavuttamisen Suomessa.

Björn Forss

Tampere

Kaikki MT:n mielipidekirjoitukset