• Näinkö paljon arvostamme luontoa ja vesistöjämme?

    Iloisella kalastusretkellä vastaan tuli surullinen näky.
    Kalsarit, nenäsumute, tölkkejä, siimaa, nuuskapurkki... Jo pieneltä alueelta löytyi paljon roskaa helsinkiläiseltä rannalta.
    Kalsarit, nenäsumute, tölkkejä, siimaa, nuuskapurkki... Jo pieneltä alueelta löytyi paljon roskaa helsinkiläiseltä rannalta. Kuva: Janiko Kemppi
    Uutiset|Ympäristö
    6.9.202317:00
    Kolumni
    Janiko Kemppi

    Voimme nauttia Suomessa upeasta luonnosta ja laajoista vesialueista. Iloisen mielen vapaa-ajan kalastajalta ja patikoijalta vie kuitenkin nopeasti pois näky, joka rannoilla ja poluilla monesti odottaa.

    Ei ole kertaa, jolloin en olisi vienyt enemmän pois kuin olen tuonut kalastus- tai patikointireissulle. Tällä tarkoitan roskia, joita lojuu ympäri suosittuja ja vähemmän suosittuja kohteita.

    Roskaamisongelma korostuu varsinkin rannoilla. On todella surullista nähdä siimapalleroita, onkilaitteiden osia, tyhjiä matopurkkeja, oluttölkkejä ja tupakantumppeja ympäri pientäkin rantakaistaletta.

    Ensimmäinen kymmenminuuttinen meneekin rantaa siivotessa. Eikä siinä mitään, mutta turhauttavaa on, kun paikka näyttää täysin samanlaiselta joka kerta sinne saavuttaessa.

    Voisi luulla, että kalastusta harrastava osaisi arvostaa kalasaalista tarjoavaa paikkaa niin, ettei roskat lentäisi pitkin rantakivikkoa – varsinkin, kun lähimmälle roskikselle on noin 10 metriä matkaa. Mikään ei voi selittää roskaamista, jos roskis sijaitsee selän takana.

    Ylipäätään kirjoittamattomat säännöt luonnon puhtaana pitämisestä pitäisi olla jo lähtökohta toiminnalle, kun kalastamaan suunnataan.

    Roskaaminen ei ole ainoastaan suosittujen paikkojen vitsaus. Reissasin autolla Suomen halki kesällä, eikä tilanne näyttänyt olevan sen parempi oikein missään. Päivävaelluspoluilla ei tarvitse pitkään kävellä, kun vastaan tulevat jo ensimmäiset tölkit ja karkkipaperit. Kosteuspyyhkeitä pilkottaa kivien väleistä ja lasinsirut kiiltävät auringossa.

    Tuntuu hyvin erikoiselta, että esimerkiksi suhteessa painavimmat kantamukset eli juomat saa täysinäisenä kulkemaan luontoon, mutta tyhjinä ja huomattavasti kevyempinä niitä ei sieltä jaksa kantaa enää pois.

    Lohduttavana ei voi pitää sitä, että tilanne näytti monessa paikkaa myös Pohjois-Norjassa samalta. Jo pienellä patikointimatkalla riippusiltanähtävyydelle vastaan tuli useita tölkkejä, jotka oli viskottu rinteeseen polun viereen. Onneksi levähdyspaikoilla roskat oli jaksettu laittaa roskikseen.

    Roskaamista on toki tapahtunut aina, eikä toki kaikkea roskaa ole tarkoituksella luontoon heitetty. Ajatus siitä, että ”joku muu korjaa”, kannattaa kuitenkin jättää kotiin. Näin voimme kaikki nauttia luonnosta paremmin ja eläimet ja ympäristökin kiittävät. Sama pätee toki myös kaupungissa.

    Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
    Lisää aiheesta
    • Roskaaminen pitää saada kuriin, koska se kaiken muun lisäksi maksaa suomalaisille miljoonia euroja vuodessa.

      Ympäristö | Lukijalta: Roskaaminen maksaa suomalaisille miljoonia euroja vuodessa

    • Jokamiehenoikeuksien nojalla tehtävästä toiminnasta ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa.

      Retkeily | Tiesitkö? Näitä asioita et saa tehdä ilman maanomistajan lupaa, vaikka jokaisenoikeudet ovat laajat

    • Roskaamista vastaan taisteleva Håll Sverige Rent -järjestö arvioi, että Ruotsin tupakoitsijat heittävät kaduille ja luontoon noin miljardi tupakannatsaa vuodessa. LEHTIKUVA / Sari Gustafsson

      Tupakannatsoilla ja purukumeilla roskaamisesta saattaa pian saada Ruotsissa sakot

    • Vaikka kaikki roskaaminen pitää lopettaa, ovat puupohjaiset kertakäyttöastiat muovisia astioita pienempi paha.

      Ympäristö | Puulla voi padota muovitulvaa

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä