Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi lausuntonsa Pohjolan Voiman täydennettyä aiempia suunnitelmiaan tekojärven rakentamisesta.
Lausunto koskee sekä Venkaan lähteen että Pudasjärven jokisuiston Natura-alueita.
Elykeskuksen johtajan Heikki Aronpään mukaan Venkaan lähteen osalta hanke ei heikennä merkittävästi Natura-arvoja, koska vaikutuksia on lievennetty siirtämällä patovallia 400 metriä aiempaa taaemmaksi.
Hieman monimutkaisempana kysymyksenä Aronpää pitää Pudasjärven jokisuiston aluetta.
Pudasjärven suiston säännöstelyä muutettaisiin niin, että säännöstely jäljittelisi luonnonmukaista vaihtelua eri vuosien ja vuodenaikojen välillä. Veden pinta olisi 20 senttimetriä nykyistä korkeammalla eli keskimäärin se palautuisi samalle tasolle kuin 1970-luvun alussa.
Hankkeen seurauksena nykyisistä tulvametsistä muuttuisi mahdollisesti 7,2 hehtaaria tulvaniityksi. Lisää tulvametsiä syntyisi kuitenkin veden noustessa moreenimaille.
Tehtyjen maastotutkimusten ja tietokonemallinnusten perusteella merkittäviä heikennyksiä ei Aronpään mukaan allashankkeesta aiheudu luontotyypeille myöskään Pudasjärven suiston alueella.
”Suistohan muuttaa koko ajan muotoaan, eivätkä luontotyyppien keskinäiset prosenttisuhteet ole 50–100 vuoden päästä samat kuin tänä päivänä, oli Kollajan allasta tai ei”, Aronpää sanoo.
Elykeskuksen lausuntoon jätti eriävän mielipiteen asian esittelijä, luonnonsuojeluyksikön päällikkö Eero Melantie, jonka mielestä hanke heikentäisi merkittävästi luonnonarvoja.
Melantie korostaa tulvametsien merkitystä. Pudasjärven Natura-alueella on tulvametsiä 44 hehtaaria, josta allashankkeen vuoksi tuhoutuisi 16 prosenttia.
”Tämänsuuruinen luontotyypin pinta-alan väheneminen olisi selkeä heikennys niihin suojeluperusteisiin, jolla Pudasjärven alue on sisällytetty osaksi Natura 2000 -verkostoa.”
Melantien mielestä tuhoutuneiden tulvametsien korvautuminen uusilla moreenimaille syntyvillä tulvametsillä ei ole kestävä perustelu.
”Kompensaatiomenettelystä on luonnonsuojelulaissa säädetty oma menettelynsä”, Melantie toteaa.
Pohjolan Voima on suunnitellut jo vuosikymmeniä Iijokeen Pohjois-Pohjanmaalle vesivoimalaitosta ja siihen liittyvää Kollajan tekojärveä. Voimalaitoksen rakentaminen edellyttäisi koskiensuojelulain muuttamista.
Nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin, ettei koskiensuojelulakia muuteta.
Pohjolan Voiman vesivoimayhtiön PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen on tyytyväinen elykeskuksen Natura-lausuntoon.
”Myönteisen lausunnon myötä tarkennamme seuraavaksi hankkeen teknisiä suunnitelmia”, Pietinen sanoo.
Iijoen vuotuisesta vesimäärästä jopa kolmasosa joudutaan juoksuttamaan tulvaluukuista ohi nykyisten voimalaitosten, koska tulvavesille ei ole varastotilaa.
Suunniteltuun Kollajan tekojärveen voitaisiin varastoida tulvavesiä ja juoksuttaa vettä voimalaitoksen turbiinien läpi silloin, kun sähkön tarve on suurin.
Tekojärvi sijoittuisi Iijoen alajuoksulle jo rakennettujen voimalaitosten ja Pudasjärven väliin.
JUHA KAIHLANEN