• Tiukka kasvisruokavalio saattoi koitua luolakarhun kohtaloksi

    Luolakarhujen sukupuutolle 24 000 vuotta on esitetty monia selityksiä.
    Kotoinen ruskeakarhumme selviytyi ilmeisesti monipuolisen ruokavalionsa ansiosta, kun tiukaksi kasvissyöjäksi päätelty luolakarhu menehtyi sukupuuttoon.
    Kotoinen ruskeakarhumme selviytyi ilmeisesti monipuolisen ruokavalionsa ansiosta, kun tiukaksi kasvissyöjäksi päätelty luolakarhu menehtyi sukupuuttoon. Kuva: Markku Vuorikari
    Uutiset
    21.9.201613:25
    Maikki Kulmala

    Helsingin yliopiston tutkijaryhmä otti käyttöönsä hammaslääkäreiden suosiman laitteiston ja ryhtyi etsimään sukupuutolle vastausta karhujen hampaista.

    Hampaat ovat hyvä apuväline evoluution ja kehitysbiologian tutkijoille, kerran puhjettuaan ne muuttuvat vain kulumalla. Hampaista voi myös lukea ruokavalion varsin tarkkaan.

    Bioteknologian instituutissa toimiva ryhmä mallinsi 3D-kuviksi muun muassa kotoisten ruskeakarhujemme, amerikkalaisten ja aasialaisten mustakarhujen, malaijikarhujen, jääkarhujen ja isopandojen hammaskalustoja ja vertasi niitä luolakarhuista tekemiinsä vastaaviin malleihin.

    Tutkija Jacqueline Moustakas-Verho kumppaneineen vertasi eri karhulajien välillä poskihampaan pintojen "monimutkaisuutta", joka paljastaa ruokavalion: mitä mutkikkaammat hampaat, sitä enemmän ruokavaliossa on kasviksia.

    Luolakarhun poskihampaat osoittautuivat karhukunnan monimutkaisimmiksi joten tutkijat epäilevät sen erikoistuneen lähes tyystin kasvisravintoon.

    Ehkä ilmastonmuutos ajoi tiukkaa kasviruokavaliota noudattavat luolakarhut ahdinkoon, kun moninaisempia ravinnonlähteitä käyttävät sukulaiset selvisivät.

    Kenties vielä suurempi yllätys oli poskihampaiden suuri erilaisuus luolakarhuyksilöiden välillä. Vaihtelu hampaissa kertoo ympäristön stressaavuudesta. Yksilö ei ehkä ole kasvuiässä löytänyt riittävästi tai sopivaa ravintoa jolloin sen hampaisto ei ole päässyt kehittymään oikein.

    Tutkijaryhmä selvittää edelleen, miksi ympäristö muuttui stressaavaksi satoja tuhansia vuosia Euraasiaa asuttaneelle luolakarhulle, muttei samoilla alueilla selvinneelle ruskeakarhulle.

    Osa tutkituista näytteistä saatiin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kokoelmista. Keskeisessä roolissa oli Helsingin yliopiston professori Alexander von Nordmannin 1800-luvun alkupuolella keräämä luolakarhun kallo- ja luukokoelma.

    Eläintieteen yksikön kokoelmista saatiin käyttöön modernien karhujen kalloja.

    Lue myös

    Ethän kesytä karhua ruualla varomattomasti tai tarkoituksella?

    Karhut vierailleet lähes 20 mehiläistarhalla tänä keväänä – rikkoneet kymmeniä pesiä

    Artikkelin aiheet
    luolakarhu
    kasvinsyöjä
    sukupuutto
    hampaat
    Helsingin yliopisto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle