Joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea – "ovat vain lipsahtaneet luokalta toiselle"

Lukeminen on vähentynyt sekä tytöillä että pojilla, mutta lukutaidottomuus on pojilla selvästi yleisempää. Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Kari Salonen

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan suomalaisten lasten eriarvoistumisesta. Erot repeävät jo varhain ja näkyvät esimerkiksi lukutaidossa.

"Joka kahdeksas suomalainen 15-vuotias poika ei osaa lukea. Pojissa on paljon niitä, jotka on vain päästetty lipsumaan käsistä, vaikka lukutaito ei riitä seuraavalle vuosiluokalle."

Lukutaidottomuus koskee niin kanta- kuin maahanmuuttajaväestöäkin.

Joidenkin tietojen mukaan osuus olisi yli kymmenenkin prosenttia ja kasaantunut huono-osaisimpiin perheisiin.

Kurttilan mukaan pojat on saatettu nähdä vain "hankalina tapauksina" työrauhan näkökulmasta, eikä itse osaamiseen ole puututtu.

Osaamattomuudessa on kysymys nuorten toiminnallisesta lukutaidosta eli siitä, pärjääkö nuori opinnoissaan.

"Lukutaito saattaa riittää peruskoulun läpäisyyn, mutta ei toiselle asteelle eli ammattikouluun ja lukioon. Näille pojille olisi ollut sijaa siinä työelämässä, joka meillä oli 50 vuotta sitten, mutta ei ole enää."

Nyt pitää osata lukea ja opiskella ammatti. Huolestuttavaa on myös, että 21-vuotiaista 17 prosenttia on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta.

Lukutaidottomuus ja oppimisen hidastumat ovat usein periytyviä, minkä vuoksi ne tulisi havaita varhain neuvoloissa ja kouluissa. Kurttila pitääkin tärkeänä, että sote-uudistuksessa neuvolat ja kouluterveydenhuolto säilyvät kuntien vastuulla.

Erityisesti maahanmuuttajille on kielen oppimisen kannalta tärkeää oikeus päivähoitoon, vaikka toinen vanhempi olisi kotona.

Koululaisten osaamisessa ja hyvinvoinnissa on eroja sekä kantaväestön että maahanmuuttajien kesken, mutta myös alueittain.

Kurttila on varoitellut aiemmin siitä, ettei edes perusopetus toteudu kaikkialla Suomessa tasavertaisena. Kuntien välillä on eroa perusopetuksen tuntimäärissä ja oppimistuloksissa.

Maanantai-iltana Kurttila herätteli Keravan kaupunginvaltuustoa ja toivoi, että lapsivaikutusten arviointi tulisi vakiintuneeksi osaksi kunnallista päätöksentekoa.

"Nyt 40 prosenttia kunnista sanoo tekevänsä arvion, mutta luku on kyllä äärimäisen korkea ollakseen totta", Kurttila sanoi. Lapsivaikutuksia saatetaan miettiä kunnissa aina välillä, mutta ei järjestelmällisesti ja jatkuvasti.

"Suurin ongelma liittyy maan hallitukseen ja ministeriöihin, jotka arvioivat vain muutaman prosentin kohdalla lakien ihmisvaikutukset lapsiin ja vanhuksiin."

Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu: Koulu eriarvoistuu

Monen lapsen lukutaito on heikko koulun loppuessa