Suomen hallitus vaihtui: Presidentti Niinistö nimitti Orpon hallituksen

Suomen hallitus on vaihtunut.

Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt eron Sanna Marinin (sd.) hallitukselle ja nimittänyt Petteri Orpon (kok.) hallituksen.

Heti nimityksen jälkeen uusi hallitus aloitti järjestäytymiskokouksen, jossa uudet ministerit vannoivat virkavalan tai antoivat virkavakuutuksen.

Uusi ja vanha hallitus tapasivat Niinistön vielä kameroiden edessä Presidentinlinnassa. Niinistö, Orpo ja Marin pitivät tässä yhteydessä myös puheen. Sitä ennen Marin julkaisi pienen jäähyväisviestin Twitter-tilillään.

"Lämmin kiitos kaikille ministereille sekä työtä avustaneille ja tukeneille henkilöille. Vuodet ovat olleet vaikeita, mutta päällimmäisenä on kiitollisuus, että olemme saaneet palvella isänmaata”, Marin kirjoitti.

Päivän päätteeksi uusi hallitus vielä pitää ensimmäisen tiedotustilaisuutensa Säätytalossa, jossa hallitusta neuvoteltiin kasaan poikkeuksellisen pitkään.

Uudessa hallituksessa on yhteensä 19 ministeriä. Heistä viisi on toiminut aiemmin ministerinä: Orpon ohella kokoomuksen Kai Mykkänen, Antti Häkkänen ja Sanni Grahn-Laasonen sekä RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Vanhasta hallituksesta uuteen jatkaa vain Henriksson, joka vaihtaa oikeusministerin salkun opetusministerin pestiin.

Aiemmin tänään eduskunta valitsi Petteri Orpon pääministeriksi. Hän sai 107 ääntä. Ei-ääniä annettiin 81. Poissa oli 11 kansanedustajaa.

Orpo kiitti eduskuntaa saamastaan luottamuksesta ja totesi odottavansa, että hänen tilalleen valitaan uusi eduskunnan puhemies. Tämä on eduskunnan ohjelmassa huomenna.

Valintansa jälkeen Orpo vastasi muutamiin tiedotusvälineiden kysymyksiin. Hän esimerkiksi sanoi, että hallitus selvittää ohjelmansa keskuspankkeja koskevan kirjauksen. Suomen Pankki on kertonut pitävänsä lainvastaisena kirjausta no bailout -periaatteen ajamisesta myös Euroopan keskuspankin tasolla.

"Kaikessa pitää toimia lain säännösten mukaisesti. Muistaakseni kyllä keskuspankin omissa säännöissä lukee, että pitää noudattaa no bailout -periaatetta, mutta selvitetään tämä rauhassa, ja jos siinä on jokin virhe, me korjaamme sen.”

Periaatteessa on kyse siitä, että unioni tai sen jäsenvaltiot eivät ota vastatakseen toistensa taloudellisia velvoitteita, mikä tarkoittaisi esimerkiksi yhteistä velkaa.

Orpo myös vetosi palkansaajien työmarkkinajärjestöihin, jotka ovat kritisoineet hallitusohjelmaa kovin sanoin. Hallitus pyrkii uudistamaan työmarkkinoita kovalla kädellä, ja ensimmäiset lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle jo syksyllä.

"Toivon todella, että löydetään yhteinen henki eikä konfliktin kautta pyritä asioita ratkaisemaan, koska nyt ei voi jättää enää tekemättä”, Orpo sanoi.

Hän kuitenkin toisti aiemman kantansa, että hallitus viime kädessä vastaa uudistuksista, vaikka hallitusohjelman mukaan niitä pyritään edistämään kolmikantaisesti.

Kevään eduskuntavaaleista tuli tiistaina kuluneeksi 79 päivää. Se tarkoittaa, että Orpon hallituksen synty on jaetulla ykkössijalla, kun mitataan pisintä hallituksen muodostusaikaa toisen maailmansodan jälkeen. Sotienjälkeinen ennätys olisi siis rikkoutunut keskiviikkona.

Tuhti 240 sivun hallitusohjelma annetaan tänään tiedoksi eduskunnalle. Oppositiopuolueet saavat iskeä hampaansa siihen täysistuntosalissa huomisesta alkaen.