Muutosturvan tavoitteena on auttaa ihmisiä työllistymään uuteen työhön mahdollisimman nopeasti irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Vuonna 2005 aloitetun muutosturvan kohderyhmää laajennettiin vuonna 2009 vakituisista työsuhteista työttömiksi joutuneista myös lomautettuihin ja määräaikaisiin työsuhteisiin.
Laajennus näyttää lisänneen muutosturvan tuloksellisuutta, kertoi tutkimukseen osallistunut TK-Evalin erikoistutkija Tommi Ålander ministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
Muutosturvalaisten työllistymisessä on kuitenkin merkittäviä, toimialasta riippuvia eroja. Esimerkiksi palvelualoilta on työllistytty selvästi keskimääräistä paremmin ja nopeammin niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
Sen sijaan esimerkiksi paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa työllistyneiden määrä on vähentynyt.
Muutostilanteita hoidetaan alueilla muun muassa TE-keskusten, alueellisten yrityspalveluiden ja pk-yritysten yhteistyönä.
Tutkimus osoittaa, että yhteistyötä pitäisi tiivistää etenkin suurissa irtisanomistilanteissa, Ålander kertoi.
Muutosturvan kehittämistarpeista TE-keskuksille tehdyssä kyselyssä nousi esiin muun muassa resurssipula.
”Tämä on ymmärrettävää, koska muutosturvahenkilöstö hoitaa useimmiten myös muita tehtäviä.”
Kyselyssä nousi esiin myös toive päästä ennakoivampaan palveluun.
Ennakoivuus voi toteutua jo ennen yt-neuvotteluja, mikäli tieto tulossa olevista neuvotteluista saadaan TE-toimistoon hyvissä ajoin ja yritykseltä löytyy halua ja oikeaa asennetta asiaan paneutumiseen, Ålander uskoi.
TE-toimistojen kommenteissa todetaan, että jos tieto yrityksen yt-neuvotteluista saadaan vasta viime hetkellä, muutosturvan toteutus on aluksi lähinnä tulipalojen sammuttamista.
Myös tutkimuksen vastaanottanut työministeri Lauri Ihalainen (sd) pitää muutosturvatarpeiden ennakoitavuuden parantamista tärkeänä.
”Aion asettaa kolmikantaisen työryhmän, joka työstää muutosturvan kehittämisehdotuksia. Työmarkkinajärjestöt ovat jo lupautuneet mukaan työryhmään.”