Pohjavesitilanne hyvä lähes koko maassa – routa ei ole vielä estänyt pohjaveden muodostumista

Pohjavesien pinnankorkeudet ovat suurimmassa osassa maata tavanomaisella tasolla tai hiukan sen yläpuolella.

Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjavettä on muodostunut tasaisesti syksyn aikana ja pinnat ovat nousseet kesän alimmista tasoista. Paikoin pohjaveden pinnankorkeus on edelleen noin 10 senttiä tavanomaista matalammalla.

Pohjaveden korkeutta voi seurata vesi.fi-karttapalvelussa.

Pohjavesien pinnan korkeudet tasoittuvat yleensä loppuvuonna. Pienet esiintymät reagoivat säätilan muutoksiin suuria nopeammin.

Pohjois-Suomessa pohjaveden pinnat ovat suurissa ja keskisuurissa muodostumissa marraskuun pitkän ajan keskiarvon tuntumassa tai sen yläpuolella.

Pienissä muodostumissa pohjaveden pinnat ovat sen sijaan paikoin vielä noin 20 senttimetriä keskiarvon alapuolella.

Maan etelä- ja keskiosissa suurten muodostumien pinnat ovat laskeneet, mutta ovat yhä paikoitellen jonkin verran pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla.

Pienissä esiintymissä pinnankorkeudet ovat tavanomaista alempana, vaikka pinnat ovat nousseet tasaisesti elokuusta lähtien. Nousu on kuitenkin paikoin hidastunut.

Pohjaveden määrän väheneminen talvella johtuu lumesta ja roudasta.

Routa estää veden imeytymisen maaperään, ja jos sateet tulevat lumena, eivät nekään täydennä pohjavesivarastoja.

Pinnankorkeuden lasku on voimakkainta Lapissa, mutta näkyy myös Etelä-Suomessa. Routa ei ole kuitenkaan vielä estänyt pohjaveden muodostumista.

Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa ja syksyllä syyssateiden aikaan.

Tulevaisuudessa pohjaveden pinta saattaa pysyä korkealla läpi talven, kun yhä suurempi osa talvisateista tulee vetenä. Samaan aikaan routaa ei joko muodostu lainkaan, tai se sulaa jo aikaisin keväällä. Etelä- ja Länsi-Suomessa näin on jo käynyt.

Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maan läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesi puhdistuu epäpuhtauksista suodattuessaan maakerrosten läpi.

Noin kaksi kolmasosaa vesilaitosten jakamasta talousvedestä on pohjavettä. Loppu on tekopohjavettä eli maahan keinotekoisesti imeytettyä pintavettä.

Pohjavesien pinnankorkeudet perustuvat eri puolilla Suomea sijaitsevilla seuranta-asemilla tehtäviin mittauksiin. Seurantaverkosto on harva, minkä vuoksi tilanne voi vaihdella paikallisesti. Tarkin pohjavesitieto löytyy vesilaitoksilta, vesiosuuskunnilta ja kaivon käyttäjiltä.