Jo miljoonalla suomalaisella on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima hygieniapassi.
Yksi syy hygieniapassin suosioon lienee se, että työnhakija toivoo työnsaantimahdollisuuksien parantuvan, kun hygieniapassi on jo valmiina.
”Esimerkiksi kesätyötä etsivät nuoret erottuvat hakijoiden joukosta, jos hygieniapassi on jo hankittu”, arvelee ylitarkastaja Satu Meririnne Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Työntekijä tarvitsee hygieniapassin, jos hän työssään käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita elintarvikehuoneistossa, kuten ravintolassa, elintarvikemyymälässä tai ruokatehtaassa. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita ovat esimerkiksi maito, liha ja kala.
Hygieniapassijärjestelmä kehitettiin vuonna 2002, kun lainsäädäntö velvoitti elintarvikealan yrityksiä ohjaamaan ja kouluttamaan työntekijöitään.
Hygieniapasseja myöntävät Eviran hyväksymät testaajat, jotka järjestävät hygieniapassitestejä joka puolella Suomea. Hygieniapassin voi saada myös ilman testin suorittamista elintarvikealan tutkinnon tai koulutuksen perusteella.
Eviran hyväksymiä testaajia toimii noin 2 000 eri puolilla Suomea. Vuosittain järjestetään noin 12 000 testitilaisuutta ja myönnetään keskimäärin noin 70 000 hygieniapassia.
MT